Lapsikonvensjuuni

Barnkonventionen på meänkieli – för barn och ungdomar

FN:in konvensjuuni lapsen oikeuksista, eli lapsikonvensjuuni niinku sitä kans kuttuthaan, hyväksythiin 1989. Lapsikonvensjuuni sisältää oikeuksia joita kaikila lapsila pittää olla ja se jällaa kaikile 18 vuotheen saakka jokka asuvat eli oleskelevat maassa. Lapsikonvensjuunissa niin lapsia ko nuoria kuttuthaan lapsiksi.

Ruotti häätyy tehhä kaikhein par-haansa sen etheen ette se mitä lapsi-konvensjuunissa oon, totheuttuu. Esimerkiksi Ruottin lait ja määräykset, net häätyvät stämmata konvensjuunin oikeuksitten kans. Ruotti häätyy pitää huolen siittä ette lapsen oikeuksia ei unohteta, mutta kunnioitethaan joka paikassa yht-heiskunnassa, joka päivä. Maan hallitus häätyy kans huolehtia siittä ette niin raahvaat ko lapset saavat tietää mikkä oikeuet lapsela oon.

Oikeukset mainithaan eri kohissa joita kuttuthaan artikkeliksi. Lapsikonvensjuunissa oon 54 artikkelia ja 41 niistä käsittellee oikeuksia. Loput artikkelista koskevat sitä mitenkä maitten pittää tehhä työtä lapsi-konvensjuunin kans.

Artikkelia 2, 3, 6, ja 12 kuttuthaan lapsikonvensjuunin pääprinsiipiksi. Net auttavat sinua ymmärtämhään loput artikkelista. Kaikki lapsikonvensjuunin artikkelit kuuluvat yhtheen.


LAPSIKONVENSJUUNI

VAIKUTUSVALTA
12. Sulla oon oikeus sanoa oma mieli-pie kaikissa asioissa jokka koskevat sinua. Raahvaitten häätyy kuunella ja ottaa huomihoon sinun mielipitheet. Ko joku viranomhainen eli tuomioistuin käsittellee ja päättää asiasta joka koskee sinua, sinun häätyy saa maholisuus päästä sanohmaan omat mielipitheet. 

13. Sulla oon oikeus sananvaphautheen. Se tarkottaa ette sulla oon oikeus hakea, ottaa vasthaan ja levittää tietoja ja ajatuksia.

14. Sulla oon oikeus ajatella ja tykätä mitä sie halvaat. Sulla oon oikeus seurata ommaa varmuutta (överty-gelse) ja olla siinä uskossa ko sie hal-vaat. Sinun vanhemat saavat ohjata sinua, mutta ei koskhaan määrätä sinun ajatuksia.

15. Sulla oon oikeus olla matkassa järjestöissä ja kans jättää net. Sie saat kan osalistua kokkoukshiin jos net oon rauhanomasia (fredliga).

IDENTTITEETTI
7. Sulla oon oikeus saa nimen ja oikeus olla jonku maan kansalainen. Sulla oon kans oikeus, niin pitkäle ko se oon maholista, saa tietää kukka sinun vanhemat oon ja ette net pitävät sinusta hyvän huolen.

8. Sulla oon oikeus omhaan identtiteethiin. Siihen kuuluu sinun kansalaisuus  sinun maassa, sinun nimi ja sinun sukulaisolosuhtheet. Jos sulta oon ryöstetty sinun identtiteetti, sulla oon oikeus saa apua sen takasi saa-misen kans.

SAMA ARVO
2. Lapsikonvensjuuni antaa sulle ja kaikile muile lapsile samat oikeuet ja saman arvon. Kukhaan ei saa diskri-mineerata sinua. Se tarkottaa ette kukhaan ei saa kohella sinua huono-masti ko jotaki muuta. Sinua ei kans saa diskrimineerata eli rangasta jos-taki jota sinun vanhemat oon eli oon tehneet.

23. Sulla, jolla oon fyysinen eli psyykkinen vamma, oon oikeus saa hyvän elämän. Aivan niinku kaikki muut, sie hääyt saa tuntea ylpeyttä ja itteluottamusta. Sie hääyt pystyä aktiivisesti osalistumhaan yhtheis-kunthaan. Sulla oon oikeus saa eritystä hultoa ja tukea.

30. Sulla joka kuulut minuriteettiryhmhään eli alkuperäkanshaan oon oikeus omhaan kiehleen, siihen kult¬tuuhriin ja kiehleen jonka jaat ja jota sie harjotat muitten kans omassa ryhmässä.

HYVINVOINTI
3. Ko raahvaat tekevät päätöksiä jokka koskevat lapsia, net häätyvät tehhä sen ”lapsen parhaaksi”. Se tarkottaa ette raahvaitten aina häätyy aatella mikä oon hyväksi sulle ja mitenkä päätös tullee vaikuttamhaan sinhuun. Sinun pittää saa se suoja ja se huolto jota tarttet. Se oon yhtä tärkeää ette raahvaat aattelevat ”lapsen parasta” ko päätös koskee monia lapsia.

6. Sulla oon oikeus ellää ja kehittyä. Sinun maa pittää tehhä kaikki mitä saattaa, niin ette sie pystyt tekehmään sen.

22. Sulla joka tulet pakolaisena, yksin eli jonku muun kans, oon oikeus saa suojaa ja apua. Sinun pittää kans saa apua ette taas saat yhtyä perheen kans.

24. Sulle oon oikeus olla niin friski ko maholista. Jos sie tulet siukaksi, sulla oon oikeus saa siukkahoitoa ja trää-nausta ette tulet friskiksi. Sulla oon kans oikeus saa suojaa perintheisile tavoile, joista saattaa olla sulle haittaa.

25. Jos sinut oon otettu halthuun sen takia ette suojata eli hoitaa sinua, sulla oon oikeus saa hoitaminen tar-kastettua niin ette kaikki sinua koskevat asiat tehhään oikein.

26.  Sulla oon oikeus saa sosiaalista turvaa. Jos oon tarve, yhtheiskunnan häätyy auttaa sinua saahmaan asunon, ruokaa ja vaatheita.

27. Sulla oon oikeus ellää niin ette sulla oon maholisuus kehittyä fyysisesti, psyykkisesti, henkisesti, moraa-lisesti ja sosiaaliseti. Sinun vanhemilla oon päävastuu siittä, mutta jos net tarttevat tukea, net häätyvät saa sitä.

39. Jos sie olet joutunu jonkulaisen huonon hoi´on, hyväksikäytön eli loukkauksen kohtheeksi, sulla oon oikeus saa apua niistä pääsemisheen. Se jällaa vaikka olisit joutunu kittuutuksheen eli jonku muun kauhean, ei-ihmismäisen eli loukkaavan käsittelyn kohtheeksi, eli jos olet ollu soassa.

SUOJA
11. Sinua ei saa viä toisheen maahan ilman kummanki sinun vanheman luppaa.

16. Sulla oon oikeus saa suojaa privaattielämän laitonta loukkausta vasthaan. Se jällaa kotona eli sielä missä sie asut eli oleskelet. Kukhaan ei esimerkiksi ilman luatta saa lukea sinun preiviä eli päiväkirjoja. Tämä jällaa kans kaikissa muissa tilant¬heissa ko tietoja sinusta käsitelhään. Eikä kukhaan saa loukata sinun kunniaa eli mainetta. Laki pittää vahvasti suojata sinua semmosilta loukkauksilta. 

19. Sulla oon oikeus saa suojaa kaikenlaista fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vasthaan, huonoa hoitoa, pahoinpitelyä, loukkausta eli muuta hyväksikäyttöä vasthaan.

32. Sinua pittää suojata tekemästä työtä joka saattaa olla sulle haitaksi, joka estää sinua käymästä koulua eli kehittymästä muula mallila. Sinua ei kans saa käyttää hyväksi ekonoomi-sesti, esimerkiksi niin ette joku muu tienaa rahhaa sinun työlä ilman ette sie itte saat maksoa.

33. Se oon maitten vastuu suojata sinua knarkista ja muista huuhmeista (droger). Maitten häätyy pittää huolta siittä ette sinua ei käytetä hyväksi ko valmistethaan eli myyhän huuhmeita.

34. Sulla oon oikeus saa suojaa kaiken laista seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista loukkausta vasthaan. Sinua häätyy esimerkiksi suojata siittä ette sinua käytethään prostituutiossa eli pornografiissa.

35. Sinua ei saa kuljettaa pois eli myyä. Sinun maa häätyy pittää siittä huolen.

36. Sulla oon oikeus saa suojaa kaiken laisele hyväksikäytöle joka saatta tehhä sulle vahinkoa.

37. Sinua ei saa kittuutaa (tortera) eli muuten käsitellä raa´asti. Eikä sulle  saa tuomita kuolemantuomiota eli elinkautista linnaa. Jos sinut otethaan kiini, fangithaan eli panhaan lukuitten taka sinun tahtoa vasthaan, se häätyy olla viiminen maholinen ratkasu ja maholisiman lyhyle ajale. Sinua häätyy koko ajan kohella kun¬nioituksela ja sulla oon se oikeus ette sinua ei sioteta (placeras) raahvaitten kans. Sulla oon oikeus pittää kontakti oman perheen kans sillä ajala ko olet fangittu ja sinun asia häätyy käsitellä kierästi. Sinun oikeuet lapsikonven-sjuunissa jällaavat vaikka sinut olis pantu lukuitten taka ommaa halua vasthaan.

38. Jos sie olet alle 15 vuotta, sinua pittää suojata osaistumisesta sothaan. Jos olet joutunu soan jalkhoin, sulle häätyy antaa se suoja ja hoito jota sie tarttet.

40. Jos sinua eppäihlään rikoksesta, eli jos näytethään ette olet syylinen johonki rikoksheen, sinua häätyy kohella kunnioituksela ja arvokhuuela. Viranomhaiset ja laitokset, joitten kans olet yhtheyessä oikeusasian käsittelyn aikana, häätyvät olla anpassattuja sulle. Sulla oon oikeus saa apua henkilöltä joka ossaa jyri-diikan. Sinun asian häätyy käsitellä niin kierästi ko maholista. Kukhaan ei saa pakottaa sinua sanohmaan mitä sie tiät eli tunnustamhaan jotaki jota sie et ole tehny.

PERE
5. Sinun vanhemillla oon vastuu sinusta. Net häätyvät antaa sulle neuoja ja ohjata sinua ko sie tehet semmosta johon lapsikonvensjuuni antaa sulle oikeuen.

9. Kukhaan ei saa erottaa sinua omista vanhemista, paitti jos se oon välttämätöntä sinun omaksi parhaaksi. Sa saattaa esimerkiksi olla välttämätöntä jos sinun vanhemat ei piä sinusta hyvvää huolta. Sulla oon oikeus kohata kumpaaki sinun vanhemista, jos se ei ole huonoksi sulle.

10. Jos sie ja sinun vanhemat taas halvaattaa tulla yhtheen sen jälkhiin ko oletta olheet erossa, teän häätyy saattaa hakea siihen apua, ja niin kauas ko maholista saa apua siinä maassa jossa sie asut. Jos sinun vanhemat asuvat eri maissa ja tet halvaatta kohata, teitä häätyy auttaa se maa jossa sie asut.

18. Sinun vanhemilla oon yhtheinen vastuu sinun kasvatuksesta ja kehityksestä. Niitten pittää aatella sitä mikä sulle oon parasta. Jos sinun vanhemat tarttevat tukea, yhtheiskunta häätyy tarjota sitä, esimerkiksi huoltoa ja päivähoitoa (dagis).

20. Jos sie et saata jää perheesheen, sulla oon oikeus saa erityistä huoltoa ja apua. Sulla oon oikeus siihen ette sinusta huolehtithaan sillä mallin ette se oon sulle hyväksi.

21. Niilä maila, jokka hyväksyvät adopteeruaksen, oon velvolisuus pittää huoli siittä ette adopteeraus tehhään oikein ja ette sulla, joka adopteerathaan oon hyvät olot. Maitten pittää aina lähteä sinun parhaasta.

INFORMASJUUNI
17. Sulla oon oikeus saa tietä mitä sinun maassa tapahtuu ja mailmassa kans, semmosella tavala ette sie ymmärät sen, esimerkiksi avisitten ja tv:n kautta. Sen tion mitä sie saat, pittää auttaa sinua kehittymhään ja elähmään terhveelistä elämää.

KOULUTUS
28. Sulla oon oikeus saa koulutusta. Sinun pittää saa käyä peruskoulussa, joka häätyy olla ilhmainen.

29. Koulussa sinun häätyy saa kehittyä kaikila laila ja sinua häätyy valmistella vastuulisheen elähmään vap-haassa yhtheiskunnassa. Sie hääyt kans oppia kunnioittamhaan ihmisen vaphauksia ja oikeuksia, sinun vanhempia, sinun ommaa ja muitten kulttuuria ja luontoa.

LEIKKI, VAPAA-AIKA, KULTTUURI JA LEPO
31. Sulla oon oikeus saa vapaa-aikaa, leikkiä ja levätä. Sulla oon oikeus osalistua kulttuurishiin ja taitheelishiin aktiviteethiin.

LAPSIKONVENSJUUNISTA
1. Lapsikonvensjuuni jällaa sulle joka olet alle 18 vuotta. Lapsikonvensjuunissa niin lapsia ko nuoria kuttuthaan ”lapseksi”.

4. Kaikitten maitten pittää tehhä kaikki mitä saattavat sen etheen ette lapsikonvensjuunin oikeuet totheu-tethaan. Se tarkottaa ette niitten aina häätyy freistata seurata sitä mitä lapsikonvensjuunissa oon.

41. Jos sinun oman maat lait ja määräykset jo ennesthään antavat sulle enämpi eli parempia oikeuksia ko lapsikonvensjuuni, net lait ja määräykset jällaavat.

42. Sinun maala oon vastuu siittä ette niin lapset ja nuoret ko raahvaat oon tietosia siittä mitä lapsikonven-sjuunissa sanothaan.