Sankiboskophuvjengo: konvensia pa kentengo hortiba líjalpe pa Tšetade natiengo hérunosamliba o den 20 november 1989

Barnkonventionen på romani kale

Rigiba

Konvensiakophuvja,

so dikhena te, dóla hin it pe dóla tenkibi so hin ópenbáride aro Tšetade natioengo lágibi,iegiba,pa sáre familjakomemburengo itšlágiba ta kai horttiba phiriboske, hortiboske ta frédikano hin vágunes aro boliba.

so lela aro hokiba te Tšetade nationengo komuja aro ópenbáriba pe neve phukade pengo passiba po dóla télune komujengo hortiba ta hin líjal agoriba te fendaven socialno angnal aviba ta fendide dživiboskoáchiba télel baride phiriba.

so phukina te Tšetade nationengo aro sárekano ópenbáriba pa komujengo hortiba ta aro internationalno konvensia pa komujengo hortiba ópenbáride ta hin avlo it džinta te sakhojekes hin hortiba dólen phiriboske ta hortibonge so phukavehas aro ópenbáriba, bibandžiba pa tšek slágiba , sar ras, mortšijakorangla,bij,tšib,passiba,politikano vaj vaure dikhibi, nationalno vaj socialno aviba, barvaliba, föddiba vaj vaurekane áchiba,
 
so minsaveha te Tšetade nationego sárenes aro  komujeno hortibongo ópenbáriba  phukade te kentengo specialno arkhibosko ta hahtibosko  hortiba,

so hin tšatšunes douva džinta te faljako, sar douvala téluno kotoriba aro sarniba ta douva naturkano miljö pe sáre dólen memburengo ta specialnes pe kentengo barjiboske ta lasto dživiboske mote del nödövitiko arakhiba ta hahtaven jakhes te douva voibuven pherdes lel pengo angnal sváriba aro sarniba,

so phukina te kentos, te lel ajasavo pherdo ta harmonikano barjiba pa pesko identiteti, mote  barjuven aro ajasavo familjakomiljö, so hin pherdo pa bactiba, kamliba ta hajiba,

so dikhena te pherdesanglaven kentos pe jek iegovolibosko dživiba aro sarniba ta barjaves pálal dólaidealno phukiba aro Tšetate nationengo kotoriba, ta specialnes pálal frédikane, bohliba, toleranssi, phirriba, itvériba ta  solitariba, 

so phukina te den kentenge specialno arakhiba so hin tšerde agoriba 1924 berehuno Genevedeklarasia pa kentosko hortiba ta aro deklarasia pa kentosko hortiba, so hin tšerdal agoriba aro hérunosamliba o 20 november 1959, ka iegavehas aro sárekano rétiba pa komujengo hortiba, doubva internationalno konvensia pa memburikane ta politikane hortiba( specialnesa ro artikla 23 ta 24),so phukina hyoviba te den kentenge douva internationalno konvensia pa ekonomikano, socialno ta kulturikano hortiba( (specialnesa aro artiklo 10) ta nína aro lági ta intrumentia so rumuvela aro fakjakoorganisisasia ta internationalne organisasia kon tšérila butja te fendaven kentengo áchiba,

so dikhena te , sar phukavehas aro deklarasia pa kentengo hortiba ”kente pa lengo fysikano ta psykikano ta psykisko  bíviba hyovyla specialno arakhiba ta specialno faldiba rálila nína tingikano arakhiba, jakhes anglal ta pálal föddiba.”,
 
so phukina pa agoriba aro deklarasia pa socialno ta juridikano hortiba ka hin puchiba pa kentengo arakhibata ta faldiba; specialnes aro nationalno ta intelnationalno tšuviba aro sivo familja ta adoptšia, Tšetade natioengo minimostandardi regulia pa tingikano ráliba ta pa ternengo pharariba lágake ( pekinregulia) ta nína deklarásia pa arakhiba pa džúja ta kenti aro nyödikano situasia ta aro puhkano konflikto, 
 
so phukila te sáre bolibako thema hin kenti kon džívena télal tšatšune tšuore ta bilokhe áchiba ta ajasáve kenti hyovyla specialno arakhiba,
 
so lena dieliba sakho komujengo manera ta kulturia aro kentengo arakhiba ta harmonikano barjiba,
 
so phukila intenationalno itbutjako mieniba te fendaven kentosko dživibosko áchiba aro sakho them, specialnesa ro bibarvele thema.
 
Hin džinta pe vaure sákata:

DIELOS 1

Artiklo 1
Aro dauva konvensio mienavehas te sáre komuja télal 18 bereh hin kenti, ka douva ná ávela pherdophureske pálal douva lága so rálila kenti.

Artiklo 2
1. Sankiboskophuvja  mote lenpe te tšéren sa so hin aro pengo voĺa te aven tšatše,te kentos hin arakhimen  pa sakhoslaga frójibata ta strafibata,so botnula pesko phúridesko, arakhiboskodžénesko vaj familjakomemburengo stedi,butja, tenkibi vaj paśiba.

Artiklo 3 
1. Apo sáre ofensialno vaj privatno sosialnotšensti,tingi,voliboskohougájengo vaj institusia kaj tšérilas lága,so tšaljina kenti, hin hyöviba te dikhen te kentosko fendiba ávela vágunes.

2. Sankiboskophuvja lelpen te arakhen kentos pe ajasave arakhiba so hyövylas aro pengo latšoavibaske, pe dikhiba aro dóla horttiba ta dochiba so ávela pengo phuride,arakhiboskodženes vaj vaure komujes konen hin láguno angnál sváriba pa kentos, ta mote pe dauva agorutni sömsiba lel sáre latše lágakotšuvibosko- ta administrativa butjakotšeriba.

3. Sankiboskophuvja mote len siguriba te institusia, tšensta ta ithortiba konen hin angnal svariba pa kentengo arkhibata ta pherdibata mahkar hougájengo mahkar ta kon stelavena normi, ka hin puchiba pa siguribata, sastibata,butjarengo džin, rumiba ta nína volibata.

Artiklo 4
Sankiboskophuvja byrjyla pen sárakane butja so hyövylas te aro lagakotšuvibosko-, administrativa ta vaure butjakotšeriba te pherdaven dóla beri so hin apride aro dauva sasömsiba.
Aro ekonomikano puchiba, sosialno ta kulturikane horttiba mote konvensijakothema lel ajasave butjakotšeriba te rikhaven penge sa resursi ta kaj hyövylas voipuvehas tšéres internationalno sankiboskobuti.

Artiklo 5
Sankiboskothema kurkavena phúridengo vaj lokalno barofamiljako manera vaj húpako skokha arakhiboskodžénes ta vaure,lágakune arakhiongierengo horttaveniba komujengo angnal svariba 
horttiba ta dochiba te den kentoske džaniba ta sikjiba  pálal dauva sasömsiba.

Artiklo 6 
1. Sankiboskophuvja phukina te sáre kentenge hin horttiba dživibake.

2. Sankiboskophuvja mote pálal pengo džoriba hahtaven tšatšes kentosko angnaldživiba ta angledžaviba.

Artiklo 7 
1. Pálal arakhiba(föddiba) mote kentos  hastes tšuves aro khangerijakolin ta lela horttiba te lel nav,horttiba te lel themeskomemburiba ta jakhe dúral so hin vojiba,horttiba te lel džaniba pa pengo phurindeta ta avel arakhen pa lendar.

2. Pálal laveskophaniba mote sankiboskophuvja pherdaven dálal horttiba pálal lengo themunijakolága ta lelpe internationalno beri are dála dieli pa puchiba, spesialnes ka  áchela voijiba te kentosta  ávela bithemutno.

Artiklo 8
1. Sankiboskophuvja lelpen te kurkaven  kentosko horttiba te rikhaven pesko identiti,nína pesko memburiba, nav ta húpakoáchiba sar dóla phukinas ta bilágimes lehas  dóla.

2. Kana hin tšaude jakhes te kentohata hin  nikhi pahvare vaj hilokánes,sankibosphuvjen den leske sárikano hahtiba ta arkhiba aro pengo starakiba hastes den pálal kentenge pesko identiti.

Artiklo 9
1. Sankiboskophuvja kavenrienila,te kentos ávela separimen katar pengo phúride vaj ka adriministrasijako hougáje, kónengo agoriba voipuves bichaves aro tingijako gruńiboske phukila te agoriba hin tšerdo pálal kentosko latšibaske.Ajasavo agoriba voipuvel áchel hyövyvitikanes aro frojilaga faníba, sar ka kentosko phúride hungila kentos vaj ka phúride dživíla reparimes hin hyöviba te tšérel agoriba kentosko dživibosko thanesta.

2. Sakhoneske mote den voijiba pálal punkto (1) aro dauva Artiklo mote sáre partia nouruven te tšuvén agnal pengo džinta.

3. Sankiboskophuvja mote kurkaven horttiba kenti kon hin separimen katar pesko dej vaj dad vaj pa  phúridena te regulikanes rikhaven apre personokali kontakto lensa  regulikanes ka ta direkto kontakt pe kvilime phúridena,  hin aro khuv pe kentosko fendibaske.

4. Kana ajasavo frojiba dohila pa aloniba so sankiboskophuvja hin tšerdo ta líjal ,sar kentosko phurdengo phangiba, dömiba pa sar voĺiba themeskonahhiba, bichiba e sákata aviba múliba)nikhi themesta vaj múlibata(ráliala aŕe nína komuja kon hin aro themsko arakhiba, dauva sankiboskophuvjako hin doch te den pálal kentosko kamiba den kenteske, lesko phúridenge vaj kana hin hyöviba, vaure húpakomemburenge džaniba pa  húpanenga voipuven džaljaven kentosko áchiba.Sankiboskophuvjen mote papales pa ajasávo kamibiatta aven tšatšaven te ajasavo hahtibi na dochavel nekativikane vá páliba douva komujeske.

Artiklo 10
1. Pálal sankiboskophuvengo mostiba aro l Artiklo 9, punkto 1, mote ródiba katar jek kentos vaj lesko phúride te džal aŕe vaj mukhena jek konvensijakothem te tšetaven familja arakhes po jek positivno manera, manuskanes ta hastes pa sankiboskophuvjata. Agnal  ajasavo proseturi mote sankiboskophuvja džanel te ná angnal tšuviba ávela nekativikanes konvensijako ródibonkiereske vaj pengo familjake.

2. Ajasavo kentos kónesko phúride dživena are vaure them mote lel horttiba, bi aro fróslágiba, te regulikanes rikhavel personalikano kontakto pe lesko dujto phúrensa. sankiboskophuvja mote pe dauva agorutni sömsiba ta pálal pengo lavphaniba télal Artiklo 9, punkt 1, kurkaven kentosko ta lengo phúridengo horttiba te mukhen savo them so jón kamena, so pe džintaha, rálila pengo iego, ta te džan aro pengo iego them.  Horttiba te mukhen o them mote télaves feri  ajasave ilakibutji so hin phukade aro lága ta lága so hin inportanto  te lag  arakhiba nationalno  siguribaske , sárokano steĺiba  (ordre public),komujengosastiba vaj sárekano rankiba vaj vaure komujako phiŕohorttiba hin it pe vaure konvensijako prinsinde horttibaha.

Artiklo 11
1. Sankiboskophuvja lelpe butjakotšeriba te khuven biláguni kentengo nikhi-ta pálal rigiba katar avirutnothem.

2. Aro dauva mieniba sastavena sanikoskophuvja dujtono ta butmahkurne sömsibako tšériba vaj aven aŕe aro sömsiba so hin.

Artiklo 12
1. Sankiboskophuvja dena siguriba kenteske, kon voipuvel tšérel pengo iego dikhiba, horttiba phiŕes openbáraven dála dichiba aro sáre puchiba so rárila kentos.Kentosko dikhiba mote gódaves,kai kentosko tenkiba mote lelpe aro kentosko bersiba ta reslo.

2. Pe dauva agorutni sömsiba mote kentos spesialnes aven te huńes aro puchiba so rálila aro sáki so dochila kenti aro horttiba ta falibosko sáki.Pálal hahtiba pa jek anglekiero vaj jek rumavitiko organia ta po ajasavo manera so hin it pe dóla nationalno lágakotšuvibosko prosensijako regulia, pálal sáre tingiba- ta administrativno džajiba so rálila kentos.

Artiklo 13
1. Kenti mote lel openbáribosko horttiba. Dauva horttiba rálila phiriba te róden, lelpesen sárekane džaniba ta tenkiva perdal grenśi aro mujalo,rakhiba, línekano, artistikano vaj pe vauro phukiboskomanera so kentos velkina pes.

2. Dauva horttibosko rikhibaske voipuves tšuves nebi feri aro ajasave so hin angnal rańiba ta so hin hyövytivika.

(a) te kurkavena vaurengo horttiba vaj dikhiba;

(b) te komuja hin garimen, sárekanengo steĺibako (ordre puplic) vaj komujakosastiba  vaj sárekano rankiba. 

Artiklo 14
1. Sankiboskophuvja mote kurkaven kentosko horttiba tenki-, iegolúni- ta paśiboskophiriba.

2. Sankiboskophuvja kurkavena phúridengo ta arakhiboskoszenesko horttiba ta dohiba te del kentoske sikjiba aro pengo horttibosko rigiba pe manera, so hin aro harmonia  pe kentosko angledžajiba.

3. Horttiba komujeske te openbáraven pesko religisia vaj paśiba  underkastasoipuves tšúves aro ajasáve tšinaviba aro lága ta so hin nyödövitika aro sárekane siguribako ,so hin rańidal
steĺiba,sastobosko ta moralisko ta pe vaure komujengo télunihortiba ta phiri- arakhibosko horttiba.

Artiklo 15 
1. Sankiboskophuvja phukina kentosko horttiba ka tšetiboskophiriba ta fredikane itaviba.

2. Dála hortibongo rikhibaske ná vojiba te tšúvel tšek tšinaviba ka ajasave,so hin it pe lágeha so hin tšerdal ta so hin nyödövitika aro demokratikano phuvja komunikano ta sárekanikano siguribaske vaj  sárengo steĺibaske (ordre public), komujengo sastiboske vaj moralisko arakhibaske vaj  vaure komujengo phiŕobosko vaj horttibonge arakhiboske.

Artiklo 16
1. Tšek kenti lelas tšúves aro bidžintavitika vaj biláguno tšeriba aro pesko privatno- ta familjakodživiba, pengo tšér vaj pengo koŕespondens ta ná hvaj pe biláguno peraviba pe pengo rétiba ta pengo pheńiba.

2. Kentoske hin horttiba ka lágako arakhiba priśi pe ajasave tšeriba vaj peraviba

Artiklo 17
Sankiboskophuvja phukina sáremediasko inportanto biáchiba ta lavphańiba,te kentos lela džaniba katar but vaurevitika phuvjalo ta internationalno navarsinata, spesialnes, dólenda konengo rikhiba dochila da dena sosialno, ońikano ta moralikano latšiba ta fysik-ta psykikano  sastiba.Aro dauva mieniba  mote saniboskophuvja te;

(a) te den džoraliba maśmediake bohlaven informasia ta material sprida pa sosialno ta kulturjako kuhiba kenteske aro itšlágimes sar phukavehas aro Artiklo 29;

(b) te den džoraliba internationalno sankiboskobutjake so rálila produktšia, pariba ta dieliba pa ajasave informasia ta ajasave materialno katar vaure kultura, nationalno  ta internationalno varsina;

(c) te  den džoraliba produktšia ta bohliba pa kentengolíneta;

(d) teden džoraliba maśmediaske te spesialnes pe tšibako hyöviba kentenge kon hunjula  aŕe aro jek mnoritetoskohka vaj lokalnophurekomujengo skokha;

(e) den džoraliba  angledžaibaske pa latše tenki sar te arakhenas kenti pa informasia ta material so saj dukhaven kentosko sastiba, pe agoriba so openbárila are  aro artikla 13 ta 18.

Artiklo 18 
1. Sankiboskophuvja frestavena te tšérel pengo fendiba te tšatšes prinsaven  douva džinto, te  phúride ta arakhiboskodženes hin váguno angnal svariba pa kentosko barjiba ta angledžavibata. Kentosko fendiba työmila lengo tšériba.

2. Te den garentia te dá nál dóla hortiba so phukavehas aro dauva konvensija mote sankiboskophuvja te den. Aro dauva sasömsiba prinsinde lavphaniba horttiboske  ta angnaldžajboske  dena sankiboskophuvja  rumavitiko hahtiba ka phúrinde ta arakhiboskodžneneske kana jón pherila pengo angnalsvariba pa kentosko barjiba ta mote tšatšes angledžajiba pa institutija, ithorttibosko  tšensta pa kentengo arakhibata. 

3.Sankiboskophuvja lelpen  sáre butjakotšeriba  te frestaven dóla phúridengo dieliba kon džana aro buti, te len dieli pa  kentengo arakhiboskotšensta ta institutijata.

Artiklo19
1. Sankiboskophuvja lelpen sáre latše lágatšuvibosko ta administrativno, sosialno.Butjakotšeriba ta nína skólakotšeriba aro skólibosko starakiba dóleske kentosko  arakhiba priśi sáre formi pa fysikalno vaj psykikano síliba skádako tšeriba vaj vaure sílakovoĺa, biarakhiba,hunkiba vaj rikhiba, rálila seksikanorikhiba,sílakovoĺa ka kentos hin aro pensko phúridensa vaj aro arakhiboskodženosko vaj aro vaure komujesko arakhiba.

2. Ajasave arakhibasbutjakotšeriba mote, po ajasave manera so hin rumavitiko, rálaven efektikano tšeriba sar  aprunohorttiba pa sosialno programi konengo mieniba hin te den kentoske  nödövitiko hahtiba so pe vaure formi pa angluno tšeriba ta pe identiba , raportosing, remittering, ródiboskodikhiba,  arakhiba ta vá aviba pa aprealranidal manera te arakhen kentos bengales nína, ka jakhe hin rumavitikanes pe horttibako phanliba.

Artiklo 20
1. Kentos kon machkurne tíjes vaj pe hilotíjes lehas niki pengo familjakothnesta vaj kon pe pengo iego fendibosko khal ná voipuvel áchel po dauva than mote lel hortiba te lel spesialno arakhiba ta hahtiba katar themeskorig.

2. Sankiboskophuvja mote pálal pengo nationalno lágakotšuviba tšatšes  te den ajasávo kentoske arakhiba.

3. Ajasavo pales arakhiba voipuvel mienaven tšuviba aro stivofamiljako arakhiba, pálal  islamski lága kafala,Te lel kentos vaj aro hyöviba tšuviba aro rumavítko kentengoarakhibosko instutšia  horttiba, adoptio vaj ka hin hyöviba, tšuviba are latše  institusia pe papales arakhiba  pa kenti. Tála ka tenkavehas ajsave eńos mote dóla kones douva anguvina vá te pheńen so hin lengo džinta pa than aro them ka  ajasave barjiba,kentosko etnikano, religikano, kulturkano ta tšibako paluniba.

Artiklo 21
Sankiboskophuvja, kon phukina vaj mekhena adoptia,lavphanela te kentosko fendiba ávela anglunes ta mote, 

(a) lavphanela, te kentosko líjiba voipuven den feri dóla hougáje konen hin douva voĺiba, ta pa lága aro rikhibpálal itšlágiba ta pe rikhiba pa laga ta rumavitikarikhiba po télunivelkliba ta paśadeinformasia tšérila agoriba te adoptia voipuvehas lóvaves pe dikhiba pe kentosko steĺibi kajo phúride, familjake ta arakhiboskodženo ta, douva ráliliba mote rikkhaves it ka hin puchiba pa adoptia ka den gódidíbes hyövylas;

(b) phukina,te internationalno adoptisia voipuves vegaves sar alternativnokano form pa arakhiboskoformi pa kentos,  kana ná vojiba te tšuven kentos aro fosterjakofamilja om vaj adoptivfamilj vaj ná kan tas om hand på rumavitiko sätt aropengo dživiboskothe;

(c) lavphanela,te kentos lelpes it lela it siguriba ta dživiboskonivo  sar themesko iega kenti kai kentos avela adoptimen.

(d) te lel sáre butjakotšeriba aro internatonalno adoptioha voĺaven te ná thantšuviba tšatšes ná dela ekonomikano vińiba dóla komujenge konen douva rálila;

(e) anglavena dauva Artiklosko hérunirigiba pálal te tšeren duj- vai butpheriba sankiboskosteĺiba vaj sömsiba ta anglavena aro douva tšetaniba lavphańen, te voĺibako hougáje arakhhila kentosko tšuviba aro vauro thmemeske.

Artiklo 22
1. Sankiboskophuvja lelpén butjakotšeriba te sigurimen kentos kon ródila nahudengostatusia vaj dickhelas sar nahudo palal internationalno vaj nationalno hortiba ta rumavitika fanubita bidotta ávelako jon korkores kana ávela kenti korkores vaj lesa pengo phúride vaj vauro baro komunis, lel rumavitika arakhiba ta humanikani hahtiba sumiba pa dólen  rumavitika horttiba so phukavehas aro dauva konvensia ta aro vaure internationalno instrumentia so dochila  manuskanehorttiba vaj humanikani horttiba, so phukade thema hunjula.

2. Te pherdaves dauva agoriba mote sankiboskophuvja, pe ajasáve manera so jón láchela rumavitikanes ,frestaven te  tšeren itbutja aro sakho rig  so tšérehas aro Tšetade tšundo natione ta pe vaure godvale mahkarne phuvjensa vaj biphuvjako organasiensa kon tšérila sankiboskobuti pe Tšetade tšundo natione, dóleske te den hahtiba ta arakhiba ajasovo kentoske kon hin bidades ta bidakiro te lachen pesko phúride vaj vaure familjakomembura. Ajasavo nástokentos lela sáre informasia so hyövylas te tšetaven les pe lesko familjaha. Aro ajasavo faniba ka ná vojiba te lachen kentosko húpa,mote kentoske dehas it arakhiba so sakho vaure kento lela kon langhtotíjes vaj stöttíjes avel džorimen pa pesko familjakothan so openbárila aro dauva konvensia.

Artiklo 23
1. Sankiboskophuvja phukina te kentos pe fysiko vaj psykiko langaliba mote len pherdo ta latšodživiba télal áchiba so dena siguriba ta pativalo, sastaven kentosko iegopaśiba ta den kentoske sajiba te lel dieliba aro phuv.

2. Sankiboskophuvja phukina langalo kentoske hortiba te lel spesialno arakhiba ta mote, aŕe aro hamyörä pe resursi so hin, te stimimulirinela ta phańenpe ta douva kones hin arakhiboskohorttiba lela ródel  hahtiba so hin rumavitika pe dikhiba pe kentosko áchiba ta phúridengo vaj dólengo áchibi kon arakhila kentos.

3. Pe dichiba te langalo kentoske hin vaurevitika hyöviba mote hahtiba so mukhenas pálal punk 2 aro dauva konvensijako Artiklo áchel pe jíva(na presila tši) dála ka dóles hin voijiba, pe dikhiba pe puridengo vaj vaure komujengo ekonomomia ta barvaliba, kon arakhila kentos. Hahtiba mote lel phańiba te langalo kentoske hin voijiba te džal aro skóla ta lel dieli pa sikjiba, sastiboskoarakhiba, rehabilitering, butjakoskoliba ta relaksijakohahtiba te jakhes voivuvel avel integrimen aro phuv ta lel individuelno angledžaljiba ta ońovitiko angledžaljiba.

4. Sankiboskophuvja  dá ná aro internatinalno dždo sankiboskobutijaońos  sáka sastiboskoarakhiba ta langalo kentosko drambikanodžaniba, psykolikano ta funktionalno arakhiba ta sárengodžaniba pa skóla-ta profesijakoskóla. Tenki hin te hahtaven sankiboskophuvja te fendaven pengo džaniba ta feniba ta bohlaven pengo džániba aro dála dieliba. Adai hin but hyövyvitikones te len dichiba pe angledžaljiboskothema. Saniboskophuvja mote  tšéren buti internationales sankiboskobutji ta paruvenpen informasia pa puchiba so avena pa angnaldžaljiba sastiboskoarakhiba ta medisinikano, psykologiako ta funktionalno arakhiba pa langalo kentos, rálila bohliba ta sajpa te lel informasia pa habiliterijakometodia, skóla-ta profesijakoskóla.

Artiklo 24 
1. Sankiboskophuvja phukina kentosko horttiba te sumaven fendide  sastiba ta horttiba ka sastiboskoarakhiba ta rehabilisasia.Sankiboskophuvja mote vá pálal te phańenpe te tšek kenti hin džordal nikhi pengo horttiba te len dieliba pa ajasáve sar sastibosko-ta dukhalibosko arakhiba.

2. Sankiboskophuvja mote frestaven te pherdaven dauva horttiba ta mote lelpen tšatšes dauva spesialno butjakotšeriba te,

(a ) téljaven trystibosko-ta kentoskomúliba;

(b) phańenpe te  sárekentos  lela nyödavitiko sastibosko-ta dukhalibosko arakhiba ta angledžaljiba aro sastiboskocentrali: 

(c) kouven dukhiba ta biháljiba, nína aro téluni sastibosko nivo butjakotšeriba pe  sastiboskocentari, pe vaure sar hin rikhiba pe teknika ta pálal te energikano hájiba  aro pherdo mieniba ta džúso píviboskopáni,  pe vá voĺiba pa farliba so thaneskophagriba rálila;

(d) phańenpe sastiboskoarakhiba dejenge angnal ta pálal lośiba;

(e) phańenpe te sáregrupper aro phuvja, spesialno phúride ta kentos, lena informatia ta lena sikjiba pa kentosko sastiboskoarakhiba,ta nhiningslhina, latšiba te dá sugiba,hygenia ta tšuso hava hygenia ta  ta angnalpriśiba pa ta bibahtiba  nína lena dumdiba ta rikhiba pa ajasave télunidžanibata;

(f) phańenpe te parjaven pa sastiboskoarakhiba, phúridegódidíben nína sikjiba ta hahtiba aro familjakoplanijakopuchiba.

3. Sankiboskophuvja mote lel sáre efektivno ta latše butjakotšeriba aro agoriba te téljaven traditionalne manéri so hin bilatše kentosko sastiboske.

4. Sankiboskophuvja lena pen te sig dá nál ta stimimulirinela internationalno isankiboskobuti aro agoriba te kutides apraven douva pe tšatšuno horttibosko pherdo nivo so phukavehas aro dauva Artiklo.  Adaj tšuvehas spesialno dichiba pe angledžaljibosko themengngo hyöviba.

Artiklo 25
Sankiboskophuvja phukina horttiba kentoske hin avlo arakhimen pa voĺibosko hougáje, arakhiba vaj rikhiba pa pengo fysika vaj psykika sastiba aro sárotíjengovoĺiba pa douva arakhiba so kentos lela. Arakhiba so kentos lela vaure dochibosko khal.

Artiklo 26
1. Sankiboskophuvja kavierena sakho kentenge hortiba te sumaven sosialarakhiba, aŕe  rálila  nína sosialsiguriba ta lena nyödövitika butjakotšeriba te pherden ta tšatšaven dauva horttiba tšetanes pálal nationalno themeskolága.  

2. Ka denas dála latšiba ávelas džinta te dikhen pe kentosko ja pengo arakhiboskodžénengo barvaliba ta áchiba,sar nína dólá so kentos vaj pa lesta hin angledíjal ta so anglavena aro ródiba.

Artiklo 27
1. Sankiboskophuvja phukina te sakho kenti lena horttiba ajasavo dživiboskostandardi  so hyövylas te angalven  kentosko fysiko, psykikano, onoskano, moralikano ta sosiala angledžaviba.

2. Phúride ta vaure konen hin angnal svariba pa kentoha, lena hérunodochiba pa kentoha pálal pengo džoraliba ta pengo ekonomikano resursi, hérunodochiba te phańenpe džviboskolouve so hin nyödövitika kentosko angledžavibaske.

3. Sankiboskophuvja mote pálal nationalno áchiba ta resursi lel latše butjakotšeriba te hahtaven phúride ta vaurengo konen hin angnal svariba pa kentos, tráden dauva horttiba ta apo hyöviba rikhaven materialno hahtiba ta tšéren dumudíbeskoprogrami , spesialno aro vaure puchiba; habe,kóla ta tšér.

4. Sankiboskophuvja frestavena pe sáre manera te arakhen kentosko dživiboskolouvengo lenibata phúridenda ta d´loenda kónen hin angnal svariba kentohata,  ni aŕe aro konvensijakothemesta  sar avritnothemenda. Spesialnes aro dóla fanibi ka douva komunis kones hin angnal svariba dživela aro vauro them ke kentos,sankiboskophuvja dena nál internationalne sankiba ta dólengo tšeribi ta vaureslaga stelibonge tšeribi.

Artiklo 28
1. Sankiboskophuvja phukina sáre kentenge hortiiba te len sikjiba, te tšatšaven dauva horttiba ta télunivelkiba ta itvojiba mote spesialnes tšéres pe vaureha,

(a) tšérel téluniskola oligatorikanes sárenge pe jíva;

b) hahtaven sáre mahkurne skolibongo angledžaviba, rálila aŕe sáre sikjiba sar prefosijakosikjiba,  aŕeaviba  mote áchel lochko ta rumavitika sakho kentonge nína lel latše butjakotšeriba sar tšuviba pa presibosko phiŕo sikjiba ta apo hyöviba ekonominikano dumudiba;

(c) pe sáre manera frestaven te tšéren sikjiba po aprunoskoliba phiro sárenge pálal lengo džaniba;

(d) ánena džaniba pa sikjibosko ta profesijakogodíba ta profesijakofrestiba angle sáre kentenge;

(e) lel butjakotšeriba te stimimulirinela regelbunden nhinaro aro skola ta téljaven studiakophagariba.

2. Sankiboskophuvja len pen sáre butjakotšeriba te phańenpe ta disiplia aro skola pherdavelas pálal  dauva konvensijako sasömsiba.

3. Sankiboskophuvja len pen te den stimulinasia aro  internationalno sankiboskobuttiake ta aro sikjiboskopuchibi, spesialno aro sömsiba te téljaven bidzaniba ta analfibeti aro boliba ta den vast aro dznániba ta teknika ta aro nevi sikjibasometodi.Adaj lehas spesialnes hokiba tsorale themengo hyoviba.

Artiklo 29
1. Sankiboskophuvja hin it džinta dotta,te kentosko skóliba mote  frestaven:

(a) kentosko personaliteti,knisiba ta džido ta trupposko džaniba pe pherdes;

(b) komujengohorttiba ta téluniphiŕibonge ta nína Tšetade natiengo anglunilínesko tenkibiengo kurkibosko angledžljibaske: 

(c) kurkibosko angledžaviba. kentosko phúride, pesko sikjimen identeti,tšib ta vériba, kentosko dživibosko-arakhiboskothanesko nationalno vériba ta pańa vaure kulturija so frojuvela pesko iego kulturija. 

(d) den džoraliba kentoske te lel dieliba pa dživibosko phariba aro phirutno them ta hajiba,frédiba, it-vériba mahkar džéne ta džuvja ta máliba mahkar sárekomuja, etnikane, nationalne ta religikanes ta  dóleha kon hunjula aro themesko phuranemanusa.  

(e) angladžljiba pa kurkiba pe dživiboskothanes

2. Tšek aro dauva Artiklo vaj aro Artiklo 28 lel drabaves jakhes te dotta ávelas tikniba aro jektones ta organisationsko horttiba te rikhaven sikjiboskolága pe prinsiba, te Sakhones télal pálal dóla tenkibi so hin tšundo aro punkto 1 aro dauva Artiklo hin tšundo apre ta te luŕiba pherdavehas. Te sikjiba aro ajasáve skoli hin it sar aro themsko téluni minimonivo 

Artiklo 30
Aro dóla phuvja kai hin etnikane, religiokane vaj tšibako minoriteti vaj kon rálila arre aro phuranefolki , ná lela ajasavo kentohata niekaven pengo horttiba te sumaven ta rikhaven pengo iego kulturia,passiba ta tšib.
 
Artiklo 31 
1. Sankiboskophuvja phukina kentosko horttiba  relaksia-ta phiŕiboskotíja, tšeĺibaske so hin rumavitika kentosko berehi ta sajpa aro relaksia ta phiŕiba te lel dieli aro kulturijako- ta artistokano dživiba.

2. Sankiboskophuvja kurkavena ta anglavena  kentosko horttiba te lel dieliba aro sáre kulturi ta artistikanodživiba  ta dumudena rumavitika ta it sajbesko rehkiba aro kulturi ta artistikanodživiba aro  relaksi ta phiŕotíjakotšeribaske.

Artiklo 32
1. Sankiboskophuvja phukina kentosko horttiba te áven arakhimen prissi ekonomikano rikhiba ta te tšeren buti so voipuven áchel bilatšo vaj priśaven kentosko sikjiba vaj frestaven kentosko sastiba vaj fysikano, psykikano, onovitiko, moraliskano vaj sosialo angledžajiba.

2. Sankiboskophuvja lelpen lágavitika, adminitrativa, sosialno ta skolavitika frestiba te den garantesia pa dauva Artiklo.Aro dauva mieniba ta len dieli ta vá pálal  vaure internationalne sömsibakolíne dohila spesianes sankiboskophuvja:

(a) phańiba pa jek minimo bersiba vaj so bipherdophure mote pherdaven te lel than aro butjakothan;

(b) dena rumavitika regulia pa butjakotíjata ta butjakoáchibata tšuviba ta;

(c) työmavena rumavitika byöti ta vaure strafo te kavieraven dauva artiklijako sömsibako efektivkano džentrádiba.

Artiklo 33
Sankiboskophuvja lelpen sáre latše butjakotšeriba aro  lágavitika, adminitrativa, sosialno ta skolavitika frestiba te arakhen kenti pa ajasave sákata so hin phukade aro  internationalno openbáribakosömsiba te arakhen kenti pa narkotika ta psykotropikane drambengo rikhibata ta bikniba pa ajasave beri.

Artiklo 34
Sankiboskophuvja lelpes te arakhel kentos pa sáreformi seksikano rikhiba ta seksikane síliba.Pe dauva agorutni sömsiba mote sankiboskophuvja spesialno lel sárelatše nationalno, bilaterala ta multilaterala butjakotšeriba te priśaven

(a) te kenti malavehas ta riśavehas te lel dieli aro bilágakano seksikane inakibuti;

(b) te kentirikhavehas aro prostitution vaj aro vaure bilaguno seksikane inakibuti;

(c) te kenti rikhavehas aro pornografikano materialno.

 Artiklo 35
Sankiboskophuvja mote lel latše nationalno, bilaterala ta multilaterala butjakotšeriba te priśaven nikhi rigiba ta bikniba pa kenti pe sakho agorutni sömsiba aro Sakho forma.

Artiklo 36
Sankiboskophuvja arakhena kentos kajo sárevaure formi pa rikhiba so voipuvel dabbvena lesko dživiba.

Artiklo 37
Sankiboskophuvja phukavena, te

a) ná rissaven kentos ta náka strafaven múles vaj pe biútime manera vaj dömaven pe dživiboskolanghtes aro stáriba útan phiriboskovojiba pa komuja kon hin áchte télal 18bereh ka tšerdal phagairba;

b) lapselta ei saa riistää hänen vapauttaan laittomasti tai mielivaltaisesti. Kentohata na lehas te lel lesko phiriba, are vaure phiribako phagairba ta phaniba mote vá pálal lága ta aro dála tšeriba mote lehas sar sistones ta pe kuti tíjakokúnés;

c) Sakho kentis kon hin avlo prissi pa phiribakophagariba mote arakhes pe manuskanes ta kurkaven lesko komujakovéra ta lel lesko bereh. Spesialnes mote dóla kenti kon hin nourude ta avlo línimen pengo phiriba mote rikhaves iges katar barekomuja, eĺes ka douva dokhehas te douva hin latšes pe konteske te tšéren pa vaures.Sakho kentes hin horttiba te rikhaven kontakto pe pengo familjensa pe líneha ta  pe visita aro fróslága áchiba;

d) Sakho kenti kon hin nourude ta avne dživiskophanle Kentoske hin horttiba te lel hastino horttibosko-ta vaureslaga hahtiba sar niina horttiba te singraven dživiboskophanlibako lágiba aro tingi vaj aro vauro voĺibosgiengo, ta bidielikano hougájengo angnal ta horttiba te lel hastuno svariva aro ajasáve puchiba.

Artiklo 38 
1. Sankiboskophuvja phańelpen te dá patti dóla internationalno ta humanikano horttibongo tšuviba, so romula are dóla puskane khuviba ta konen hin regulia, so romsula aŕe aro puskane khuviba ta konengo hin starakiba kentoskorigata, ta nína den lavphańiba te dála houegaengo horttiba ávela kurkimen.

2. Sankiboskophuvja lelpen sárekane tšeriboskobutja te ná télal 15-berehuno komuja džent lena dieli aro khuviba.

3. Sankiboskophuvjengo dekagiere náa leha aŕe džéne, kon ná avlo pherdimen 15bereh. Aro pengo arakhiba aro tšensta dóla, kon hin pherdade 15bereh nebi ná 18 bereh, sankiboskophuvja lelpen te den anglunithan dólenge kon hin phuuride ke dála.

4. Sankiboskophuvja lelpen aro internatio- ta humanikano horttibosko slágiba bidekangierokano(privatno) komujengo arakhiba ta mostiba aro sáre vojiba te arakhen kenti, kónen puskano khuviba angouvina.
 
Artiklo 39
Sankiboskophuvja lelpen sárekane butjakotšeriba te sastaven angnal aviba Sakhobittako bikhuvibosko rikhiba.hunkiba,torturia vaj vauri bimanuskano ta perdal dikhiba vaj strafíba, vaj aro puhkano konflektia. Ajasavo rehabiliteria ta papale sastiba mote stavel aro ajasavo than so angladžala kentosko sastiba, iegokurkiba ta komunijakovéra.

Artiklo 40
1. Sankiboskophuvja phukina horttiba Sakho kentenge, konesta hin tenkibi te hin tšerdo phagirba kajo lága ta hin phukado sar dochivitikones, len hin horttiba te aven pe manera, so arakhela kentosko komujakovériba anglaven lesko , so džorjávela, so leladieli pa kentosko bersiba ta frestiba te latšaven pengo phuvjakano integrasia.

2. Te pheraves dála hin lel aro hokiba internationalno sákakolíne sákoráliba ta bichibi sankiboskophuvja lavphańela te;

(a) te ná tšek kentos hyövyna te aven tenkimen te hin tšerdal phagariba,te ná dochilas dotta vaj lavphanelas les dotta vaj aven dochimen te hin tšerdal phagairba , so ná sas niekimen douva arotíja ka douva fanude aro lága vaj aro internationalno lága;

(b) sakho kenti kon bipaśenas vaj dochinelas te hin tšerdal phagirba mote lel kutides vaure garantasia;

(i) te rikhaven kentos ajaharhal bidochimen, kana kentosko dochiba hin avlo sikimen pálal lága;

(ii) kentoske mote phukaves hastes ta rét, vaj aro hyöviba phúridenge vaj lágavitike arakhiboskodženesko dženom dochibosko puhkiba, ta les hin horttiba te lel horttiboskohahtiba vaj vaurevitika hahtiba ka pesko arakhiba ta pańa nína dólesko openbáriba.

(iii) te lel rét ta hastes hahtba pa angleskierehata pálal lágakotšuviba te ávelas bipartikano hougáje vaj voĺibosko hogájenda aro tštšukano tingi horttibosko- vaj vaure angleskierenda po than ta spesialnes te len dichiba pe kentosko phuriba, lesko áchiba ta te lesko phúride vaj lágavitika arakhiboskodženo hin po than, ka ná dotta bilatšiba kentoske.;

(iv) kentos ná leha sílaves te phukaven vaj te kavieraven  pensko dochiba. Les hin vojiba te huńel Vaure komujaengo phukiba kon hin priśi les ta lel vojiba te len pesko phukibongiere te huńes aro itverijakonáve;

(v) kana les dikheas sar dochivitiko ta hin phagardo lága, hin les horttiba te lel dauva agoriba ta pálal douva bichade tšeriba ta aprunovoĺibosko, frentavitiko ta biriguno hougájengo vaj horttibonge gruńibaske pálal lágakiereske

(vi) te lel pe jíva risiboskohahtiba pa risiboskerota, kanan kentos na hajula vaj rakhila douva tšib tšib so rikhavehas aro tingi;

(vii) te pengo privatnodžviba mote pherdes aven kurkimen aro sárotélaljako stadia aro proseturi.

3. Sankiboskophuvja frestavena te anglaven työmiba pa ajasáve láki, ta tšériboskomanerjengo ta hougájengo tšuviba ta apriba pa institusia, so romula spesialnes kentenge, kon hin kviĺimen, konedochinelas vaj kon hin avlo siklimen pa phagariba ta spesialnes;

(a) te tšuven minimo strafiboskobersiba katta ternide ná rikhavenas sar lágako phagaribosgiere:

(b) te lel butjakotšeriba kanan douva hin voijiba ta hágiba te arkahiba pa kenti télal dauva bersiba te tšéren vaurekane agoriba bi tingikane tšeribi ta pe ajasave kentengo than te komujakohorttiba ta horttiboskosíla kurkavehas pherdes.

4. Vaure butjakotšeriba sar eksemplura arakhiba, leddiba ta anglune rańiba ta gódibosko voĺiba, arakhiba aro stivofamilja,programos ta pe sárekane sikjiba ta profesijakoskola ta vaure alternativno anstaltoarakhiba mote áchel aro vastiba ka phańelpen te kentos lela arkahiba po ajasavo maneraha so hin rumavitiko pe lengo latšoáchiboske ta hin rumavitiko ni pe dikhiba pe komujengo sankiba phargibaske.

Artiklo 41
Ná tšek aro dauva konvensiajako sömsiba agoriiba, ná ráliala tšuvibi, so fendinela kentengo hortiba pherdela ta so voipuvel áchel vaure,

(a) sömsibosko phuvjako lága; vaj

(b) pe phuvjalo internationalno horttibá)

DIELOS 2

Artiklo 42
Sankiboskophuvja phańela pen ta rigaven aktivikanes sasömsibosko agoriba ta bichiba  aro sáre komujenge  džaniba, barekomujengo sar  kentengo džaniba. 

Artiklo 43
1. Te voĺaves sankibakophuvjengo  angnal džaliba aro sasömsibosko pherdiba aro angnal svariba.
apraven kentengo horttibongo komisia, kon arakhila te  kentosko horttiba pherdaves jakhes sar hin rańidal.

2. Aro Komisija rálila pa deh dživiboskere kone hin  ekspetura pe baro moralikano džaniba ta iegiba aro sákakopuchiba aro douva kotoriba. sankiboskophuvja velkina komisijako dživiboskere  mahkar pengo themengo  memburata ta jón  tšérila buti  komisijake džénevitikones.Ka velkavehas   komisijakodživiboskere  hin hyöviba te dikhe te  geografikano dieliba ta  inportanto hortibako systemi hin presentimen.

3. Komisijako dživiboskere velkavehas pe garudo aloniba pa komujata so sankiboskophuvja
hin phukade. Sakho sankibakophuv voipuvel tšuvel aro velkiba  jek  themeskomemura. 

4. Komisijako váguno memburako velkiba mote rikhaves harhal hou tšon pálal ka dauva sasömsibosko džor avibostata  pálal douva sakho vauro bereh. Kutides stár tšon angnal sakho velkiba mote Tšetade nationengo stakhosko hérunosekretari bichávela  rańiba sankibakophuvjenge, kai kamelas len te phukaven pengo presensitariengo nave aro duj tšon. Hérunosekretari  tšérila  ráliboskolista pálal alfabeta, katta openbárila them so hin phukade lengo náve ta dela pálal dauva sar džaniba sasömsibosko sankibakophuvenge.

5. Velkiba rikhaves aro sankiba so hérunosekretari hin akharde tšetanes kai sáre sankiboskophuvja hin samlimen aro tšetano nationengo hérunotšér. Dála sankiba voipuven len agoriba ta lén hin voĺiba te tšéren agoriba ka duj trittodieli pa sankiboskophuvjata,ta aŕe aro komisija ávela dóla, kon aro aloniba lena butide lyyja ta butide pa dóla sankibakophuvjengo anglesgierengo lyyjata kon hin   po than.

6. Komisijako membura velkavehas pe star bereh. Lén  voipuves velkaves papales.Aro váguno aloniba velkade membura agorila pangs džene admistaria pálal duj bereh.Sankibakophuvengo samlibako laveskero velkavena fuortunes pálal váguno aloniba pe arviba dálal pangh memburengo náve.

7. Kana jek komisijako membura múlula vaj phenela apre pengo tšeriba vaj rakihila te les vaj la hin vaure dohiba te ná voipuvel pherdavel pengo tšeribi aro komisija, mote douva konvensijakothem kon hin phukade membura, pe reservisija pe komisijako únibaske ,phukaven jek vauro ekspert mahkar pengo memburiata ,kon mote lel buti pa tíjata so hin pa mandatiperiodi.

8. Komisija mote korkores phańen pengo butjakovoĺa. 

9. Komisija mote velkaven pengo butijakosankiba pe periodi po duj bereh.

10. komisijako tšetiba mote but var rikhaves aro Tšetade natioengo barotšér vaj po aro vauro latšo than, so komisija  tšërila agoriba. Komisija mote pálal regulia rikhaven tšetiba  sakho bereh.
Komisijakotšetibosko langhtiba mote agorilas ka hin hyöviba, ta restaves aro tšetiba Konvensijakothema, pe römsiba pe  hérunotšetibosko únibake.

11. Tšetade natioengo hérunosekretari mote homula  personali so hyövylas ta vaurevitika resursi te komisija voipuven efetktivikanes tšéren pengo butja pálal konvensia. 12. Medlemarna av den pálal  dauva konvensia upphorttibáde komisija mote med godkäńande av hérunotšetiba len presiba katar Tšetade nationenda pe ajasave uslove katta hérunotšetiba tšérila agoriba.

Artiklo 44
1. Konvensijakothema lelpen te Tšetade natioengo hérunosekretari dena raportos komisijake pa dóla butjakotšeriba so dóla hin líne pen te tšérel ta dóla horttiba  so prisinelas  aro dauva konvensia ta angnal džaviba so hin tšerdal aro puchiba pa  åtnjutandet av deśa horttiba:

(a) aro  duj bereh bereh pálal konvensiako merkiniba pa douva themes.

(b) pálal douva sakho panghto bereh.

2. Raportos pálal  dauva Artiklo mote phukaven vaure áchiba ta bilokhiba so rálila aro anguvina  pálal  dauva konvensia hin pherde. Raporti mote nína rálaven ajabut informasia te den komisijake latšo hajuviba pa anglal drátiba pa komisijako agoriba aro tšaljibosko them. 

3. Konvensijakothem  kon hin tšundo komisijake ajalatšo  váguno raporto te ná hyöviba len te den aro  pengo vaure raportos,  pálal  punkt 1 (b) aro dauva konvensia, papales del téluni informasia so hin mukhle sigide.

4. Komisija voipuvel kamen pańa butide informasia katar Konvensijakothema pa angle dradiba pa komisijako agoriba.

5. Komisija mote sakho vauro  bereh dženom ekonomikano ta sosialno godiba frestaven  aro  hérunotšetiba raportos pa pengo butjata.

6. Konvensijakothema mote tšeren pengo raportos phiro sárenge aro pengo iega them.

Artiklo 45
Ten del jek efektikano dženomtrádiba pa konvensijako  agoriba ta internationalno sankiboskobutja aro douva kotoriba so konvensija dikhena pe vaures;

(a) fakorganisasia, TN:s kentoskofondi ta vaure TN-organia mote len horttiba te áchel presentasia   aro  
pálaldikhiba pa angnal dradiba pa ajasave agoriba aro dauva konvensia so phérila aŕe aro pengo mandati. Komisija voipuvel akharen vaure organisasia konen hin kompetensia so douva rikhila sar latšes,te aven pe ekspertikano godiba pa angnal dradiba pa komisijako tšériba aro dauva butjako kotor. komisija voipuvel akharen vaure TN;sko organisasia te mukhen pengo raportos pa konvensijako römsiba aro kotoriba so phérila aro pengo butjakotšeriba;

(b) komisija mote, so douva rikhina inportante, fakorganisasia, TN:s kentoskofondi ta vaure
organisasia konen hin kompentasia te mukhen raportos katar Konvensijakothema so rálila jek  bahhiba vaj phukaven hyöviba pa teknikano godiba vaj tekniko hahtiba priśi  komisijako mieniba ta dikhiba pálal alsiba so tšaljula ajasavo bahhiba vaj ajasavot hyövibata; 

(c) komisija voipuvel  den rekomentasia  hérunotšetibake te tšuvel angle jek bahhiba  hérunosekretarieske  te presiba pa sikjiba pa spesialne puchiba tšuvehas aro komisijako presiba.
Hin pa kentosko horttiba; 

(d) komsija saj den alsiba ta rekonmentasia pa téluni informasia pa aloniba so hin phukade aro         téluni aloniba ta den informasia so douva lela pálal  are Artiklo 44 ta 45 aro dauva konvensia. Ajasave alsiba ta sárekano rekonmentasia mote tšuves sakho konvensijakothemeske tšaljula ta pańa  raporto pa hérunotšetiba tšetanes pe komentaria katar konvensijakothem.

DIELOS 3

Artiklo 46
Douva hin phiŕo sárethemenge te rańen télal dauva sasömsiba.

Artiklo 47
Dauva konvensia mote ratifinelas. Ratifinejakolíne simavehas ner aro tšetane nationengo stakhosko  hérunosekretari. 

Artiklo 48
Aro dauva sasömsiba voipuven aven it sárethema.Sankiboskolíne simavehas ner  aro tšetane nationengo stakhosko hérunosekretari.

Artiklo 49
1. Dauva sasömsiba  lela džo  pálal tranda divisjako pálal dotta  ka tšetane nationengo stakhosko hérunosekritariske hin simade bihto ratifionalno- vaj sankiboskolí.

2. Sakhojekesko sankiboskothemengo dielita, kon ratifinela sasömsiba vaj ávela aŕe pálal
bihto ratifinesko- vaj sankiboskolínehako pálal, sasömsiba ávela aro džor pálal tranda díves
ajasavo themesko iego ratifiojako- vaj sankiboskolínejako simajata.

Artiklo 50   
Sakhojek sankiboskophuv vojuvel den alsiba aro sasömsiba ta den ömsibakoalsiba tšetane nationengo stakhosko hérunosekretarijake. Hérunosekretari dela dála phukiba datta sankiboskophuvjake ta puchela hinko lengo džnta te hyövylas akraren tšetane sáresankiboskophuvja te rakhaven ta den aloniba pa alsibata. Ka kutides trindieli pa sankiboskophuvjata anglal star tšon pálal alsiba phukavena pengo džinta pa sákata mote hérunosekretari akhren tšetane sáresankiboskophuvja ta rikhaven samliba aŕe aro tšetane nationengo stakhosko arakhiba.Ömsiba pa pariba tšérehas pálal sankiboskophuvenego aloniba ta  alsibata.

1. Sakhojek Pariboskoalsiba, so hin únade dólenda kon hin po than ta pa sankibakophuvjengo  majoritetonge aloniba téljavehas tšetane nationengo stakhosko satšetibosko úniba.

2. Ömsibakopariba, so hin únade pálal  dauva Artiklo(1) lela džor kana douva hin avlo únade pa tšetane nationengostakhosta  ta duj tritto dieli sankiboskophuvjata.

3. Kana ömsibakopariba ávela aro džor,douva phańela dóla sankiboskophuvja, kon hin únade douva.Vaure sankiboskophuvja hin phanle papales aro sasömsibosko bichiba ta vaure ömsibakopariba so hin tšerde sigide, so dóla hin únade.

Artiklo 51
1. Tšetane nationalnengo hérunosekretari lela priśi ta bichávela sáre vaure phuvjake džániba dotta save ömsibakopariba sankiboskophuvja hin tšerde apo lávengophaniba vaj aro tšetaniba.

2. Reservasia, so ná áchela it aro dauva sasömsibosko dikhiba ta mieniba, hyövyla ná únaves.

3. Reservasia voipuvehas lel pálal  te den phukiba dotta  Tšetade nationengostakhosko  hérunosekretarieske, kon dela džániba sáre phuvjake. Ajasavo phukiba lela džor douva díves,kana hérunosekretari hin líjal douva.

Artiklo 52
Sankibakophuv voipuvel pheńel phiŕo dauva sásömsiba, ka douva phukávela douva líneha Tšetade nationengostakhosko hérunosekretarieske.Phiŕo phukiba ávela aro džór pálal jek bereh dotta divisijata, kana sekretari  líjal džaniba dotta.

Artiklo 53
Tšetade nationengostakhosko hérunosekritari phukavehas pálal dauva sasömsibosko simadoske.

Artiklo 54
Dauva konvensiako orginalno, kasko arabisko,anglikano,fransukano,kinesikano,porttiko,ta spansko teksto hin it ta simavehas aro Tšetane nationengostokhosko hérunosekretari.

Dála kon hin rańidal télal dauva sömsiba hin líne horttiba themenda te kavieraven pe pengo
náveha dauva konvensia.