Barnkonventionen på sydsamiska

Aalkoe

Konvensjovnestaath,

mah mielieh, dej prinsipij mietie mah Ektiedimmie nasjovni njoelkedassesne bæjkoehtamme, bæjhkome dan sisnjelen vyörtegsvoetem gaajhkh lïhtseginie almetjimaadtoste jïh destie dah seamma ovföryttereles reaktah mah våaromem darjoeh frïjjesvoetese, reaktavoetese jïh raeffien åvteste veartenisnie,

mah krööhkestieh Ektiedimmie nasjovni åålmegh njoekedassesne vihth dej jaahkoem jååhkesjin våarominie almetji reaktide jïh nænnoestin evtiedidh sosijalen sïllh åvtese jïh buerebe jielemetsiehkieh stuerebe frïjjevoeten nuelesne,

mah bæjhkoehtieh Ektiedimmie nasjovnh dan sïejhme byjjehtassesne almetji reaktaj bïjre jïh dehtie internasjovnelle konvensjovninie almetji reaktaj bïjre bæjhkoehti jïh sïemedi dan bïjre gaajhkide reaktah utnieh gaajhkh dejtie frijjesvoetide jïh reaktajde mah dan sisnie jiehtedh, joekehtsie namhtah, guktie raase, njaltjaklaerie, kjönne, gïele, religijovne, politihkeles jallh jeatjah vuajnoeh, nasjovnellen jallh sosialen maadtoe, eekere, börde jallh dejnie jeatjah sijjine,

mah ieriedieh dan bïjre Ektiedimmie nasjovnh sïejhme byjjehtassesne almetji reaktaj bïjre proklamereme maanan lea reakta sjierelaakan såjhtojde jïh viehkide,

mah guejstieh fuelhkiem, guktie dïhte våarome ektievoete sïebredahkesne jïh dïhte iemie byjrese gaajhkh dej lïhtsegi jïh sjierelaakan maanan evtiedimmiem jïh bueriem, byöroe vedtedh daerpies vaarjelimmiem jïh viehkiem guktie dïhte ellies maahta dam dïedtem vaeltedh sïebredahkesne,

mah bæjhkoehtieh, maana, jis maahta ellies jïh harmonijen evtiedidh dan sov personelesvoetese, byöroe bæjjanidh fuelhkiebyjresne, gusnie læhkoe, gieriesvoete jïh goerkese,

mah mielieh maanam ellies byöroe ryöjrehtidh jïjtjeraarehken jielemasse sïebredahkesne jïh bæjjanidh dej ideali mietie mah Ektiedimmie nasjovni njoelkedassesne, jïh sjierelaakan raeffien, vyörtegsvoeten, toleransen, frijjesvoeten, seammavyörtegs jïh solidariteten domtesisnie,

mah krööhkestieh daarpoe maanese vedtedh sjierelaakan såjhtojde lea 1924 jaepien Genèvedeklarsjovnesne sjæjsjali maanaj reaktaj bïjre jïh deklarasjovnesne maanaj reaktaj bïjre, mij generalekrirrie sjæjsjali rahkan 20. 1959, jïh bæjhkoeji sïejhme byjjehtassesne dej almetji reaktaj bïjre, dan internasjovnellen konvensjovnesne veasoji jïh politikeles reaktah (sjïere artikelh 23 jïh 24), internasjovnellen konvensjovne ekonomeles, sosialeles jïh kultuvrellen reaktah (sjïere artikele 10) jïh aaj njoelkedassine jïh sjiehteles instrumenth fackåårgani jïh internasjovnellen åårganisasjovni åvteste mah maanaj bueriem gïetedieh,

mah krööhkestieh, guktie deklarasjovnesne bievnesåvva maanan reaktaj bïjre, ”maana dan gaavhtan sov fysisken jïh psykisken ovnjoetseldh daarpesje sjïerelaakan vaarjelimmiem jïh sjïerelaakan såjhtoem dan sisnie sjiehteles riekteles vaarjelimmie, dovne reakadimmien åvteli jïh dan mænngan”,

mah ieriedieh njoelkedassij bïjre deklarasjovnesne sosijalen jïh riekteles prinsibpi bïjre mah dijpie maanan vaarjelimmiem jïh såjhtoem, sjïerelaakan jis krööhkie nasjovnellen jïh internasjovnellen biejemem fåastehiejmese jïh adopsjovne; Ektiedimmie nasjovni unnemesstandarde-njoelkedassh mah reaktadarjome noeremiedtemem dijpieh (Pekingnjoelkedassh) jïh aaj deklarasjovne nyjsenæjjah jïh maanah baenhtsesne vaarjelidh jïh vaekneles ov-vaantosne,

mah bæjhkoehtieh gaajhkh laantine veartanisnie maanah gååvnesieh mah jielieh eksepsjovnellen geerve tsiehkiej nuelesne jïh dejtie maanide krievieh sjïerelaakan voerkelidh,

mah eensi krööhkieh fïerhten åålmegen tradisjovnh jïh kultuvrellen vierhtieh gosse dijpie maanan vaarjelimmiem jïh harmonijen eevtiedimmiem,

mah bæjhkoehtieh internasjovnellen laavenjostoem vihkeles maanaj jielemetsiehkieh buaranidh fïerhten laantesne sjïereeevtiedimmielaantine,

leah seamadamme dan bïjre:

BOELHKE 1

Artikele 1

Daennie konvensjovnesne meala maana lea fïerhten almetje nuerebe goh 18 jaepien, jis ij maana sjïdth åajvaladtje åvteli laaken mietie mij maanam dæjpa.

Artikele 2

1. Konvensjovnestaath edtjieh seahkaridh jïh vihtiestidh fïerhte maana dej jurisdiksjovnine dej reaktah mah beavna daennie konvensjovnesne joekehtsi namhtah, ij krööhkh maanan jallh dan eejhtegi jallh dej åelesne raase, njaltjaklaerie, kjönne, gïele, religijovne, politihkele jallh jeatjah vuajnoeh, nasjovnellen, etnijhken jallh sosialen maadtoe, eekere, svihtjh-haeptoe, börde jallh sijjieh.
2. Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles dahkoeh darjoehtidh juktie vihtestidh maanam vaarjelidh gaajhkh hammoeh joekehtsdarjomistie jallh bysvehtsem dan åvteste eejhtegi, dej åelesne jallh fuelhkiejlïhtsegi sijjieh, barkoe, vuajnoeh jallh jaahkoem lahtesidh.

Artikele 3

1. Gaajhkh dahkoej mietie mah maanam dæjpa, jis byjjes jallh privateles sosialen buerieinstitusjovnine, dåapmestovline, administratijveles reereminie jallh laakedarjome åårganine, edtja maanan bööremem voestes båetedh.
2. Konvensjovnestaath sjijsjieh maanese vihtiestieh dagkerh vaarjelimmiem jïh dagkerh såajhtoe mah daerpies dan buerie, jis krööhkie dejtie reaktajde jïh skåltojde mah dan eejhtegh båetieh, åelieh jallh jeatjah persovide mej leah laakeles dïedtem maanan åvteste, jïh edtja dan ålman gaajhkh sjiehteles laakedarjomh- jïh administratijveles dahkoeh darjodh.
3. Konvensjovnestaath edtjieh vihtiestidh institusjovnh, dïenesjh jïh sijjieh mej leah dïedte såajhtojne jallh maanam vaarjelieh tjirkije reeremh vihtestieh tjirkes normij mietie, sjïere gosse vihtiesvoetem, starnem, barkijij låhkoeh jïh sjiehteles jïh aaj vååksjemem tjåadtjoehtidh.

Artikele 4

Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles laakedarjome-, administratijveles jïh jeatjah dahkoeh darjodh juktie dah reaktaj tjïrrehtidh mah bæjhkosuvvieh daennie konvensjovnesne. Gosse ekonomeles, sosijaleles jïh kultuvreles reaktajgujmie gihtjie edtjieh konvensjovnestaath sjiehteles dahkoeh darjoehtidh gaajhkh sov vierhtiejgujmie mah mieriej sisnie jïh, gusnie daerpies, mierien mietie internasjovellen laavenjostosne.

Artikele 5

Konvensjovnestaath edtjieh seahkaridh dam diedtem jïh dah reaktah jïh skåltoeh mah eejhtegi leah vuj gosse lea sjiehteles, lïhtsegh dejnie vijriedamme fuelhkine vuj ektievoetine byjjes vuekine, åelesne vuj jeatjah persovnh mej leah laakeles dïedtem maanese, vuekien mietie guktie maanan biejjieladtje gaarhkem evtede sjiehteles jïh raerieh vedtieh gosse maana dah reaktah nåhtadidh mah daennie konvensjovnesne bæjhkoeh.

Artikele 6

1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh fïerhten maana lea sisnjelen reaktah jielemasse.
2. Konvensjovnestaath edtjieh tjarki vihtiestidh juktie maana jeala jïh evtede.

Artikele 7

1. Mannam edtja dallah tjaalasovvedh reakadimmien mænngan jïh edtja reakta reakadimmeste nommese, reakta otnegem utnedh jïh dan guhkie goh nuepie, reakta daejredh gieh sov eejhtegh jïh dej åelesne årrodh.
2. Konvensjovnestaath edtjieh vihtiestidh tjïrrehtimmien dejtie reaktide dan nasjovnellen laaken mietie jïh dan dïedtie sjiehteles internasjovnellen instrumenten mietie dennie suerkesne, sjïere gosse maana staaten bijjelen sjïdtedh.

Artikele 8

1. Konvensjovnestaath sjijsjieh maanan reaktah seahkaridh dan identitetem utnehte, dan sisnie otnege, nomme jïh maadtoe jïh aaj daah laakesne byjhke, namhtah ov-laakeles dijpie.
2. Jis maana ovlaakeles bieliem jallh abpe sov identitetem nulledh, edtjieh konvensjovnestaath vedtedh sjiehteles viehkiem jïh vaarjelimmiem dan ulmien varki maanan identitetetem vihth tseegkedh.

Artikele 9

1. Konvensjovnestaath edtjieh vihtiestidh maana ij sov eejhtegijstie juakedh maanan sæjhtoen vööste mohte jis tjirkeme reereme, mij lea reaktan bijjiepryövemen nuelesne, akte-raeresne nåhtaldihkie laaken mietie jïh nåhtaldihkie dååsverimmine, daajra dïhte daerpies dejtie juakadieh jïh dïhte bööremes maanese. Naemhtie nænnoste gosse daerpies sjïeredeahpadimmie, v.g. eejhtegh maanam daaresjieh jallh gosse eejhtegh juakadægan jïh tjuara nænnoestidh gusnie maana galka årrodh.
2. Gosse dorje tsiehkie 1:n mietie daennie artikelisnie edtjieh gaajhkh vihties tjirkijh utnedh nuepiem aamhtesinie gïetedidh jïh dej vuajnoeh buektedh.
3. Konvensjovnestaath edtjieh maanan reaktam seahkaridh gie lea aktem jallh gåabpegh sov eejhtegistie juakadamme daamhtaj persovneles siepmem tjåadtjohte gåabpegh eejhtegidie, mohte ij jis lea maanan bööremen vööste.
4. Gosse naemhtie juakede destie dahkojste mij konvensjovnestaate eevtjie, v.g. frijjevoete-nållan, geereme-gåetesne, rijhkeste huskie vuj jaemede (jis jaama gosse frijjevoete-nållesne) akte jallh gåabpegh eejhtegh jallh maana, edtja dïhte konvensjovnestaate jis krivie eejhtegidie, maanese jallh jis lea sjiehteles, gie akt lïhtsegasse fuelhkeste vadta dah vihkeles bïvensh dan/dej gååteme fuelhkielïhtsegen/-i årromesijjie, jis ij dam bïevnesi vadtemem skaarese sjïdth maanese. Konvensjovnestaath edtjieh vijreskåbpoe vihtiestidh jis naan krievvemem buektedh destie negatijveles dåeriedimmieh båetieh dan/dej vihties persovni åvteste.

Artikele 10

1. Dej konvensjovnestaati åeliej mietie artikele 9:n nuelesne, tsiehkie 1, edtjieh ohtsedimmieh maaneste jallh dan eejhtegijstie konvensjovnestaaten sïjse jallh sistie fealadidh edtjieh fuelhkiem ektiedidh gïetedidh positijveles, humaneles jïh varki vuekesne konvensjovnestaatijste. Konvensjovnestaath edtjieh aaj vihtiestidh dagkere vaejteme ij destie båetieh negatijveles dåeriedimmieh dej ohtsehtæjjaj jallh fuelhkien lïhtsegi åvteste.
2. Maana gien eejhtegh ovmessie staatine årroeh edtja reaktam utnedh, sveehkemen åvteste, daamhtaj tjåadtjohte persovneles siepmem gåabpegh eejhtegidie. Konvensjovnestaath edtjieh dan gaavhtan jïh dej åeliej mietie artikele 9, tsiehkie 1, maanan jïh dan eejhtegi reaktah seahkaridh mij akt laanteste fealadieh, aaj dej jïjtsh laanteste, jïh jeatja laanten sïjse fealadieh. Reakta laanteste fealede edtja avje gaertjiedidh destie leah laakesne mierede jïh mah leah daerpies dan nasjovnellen vihtiesvoeten gorredidh, sïejhme öörnege (ordre public), aalmehstarne jallh sïejhme provhkesvoete jallh jeatjah persovni frijjevoete jïh reaktah jïh aaj sïemede jeatjah daennie konvensjovnesne bæjhkome reaktaj mietie.

Artikele 11

1. Konvensjovnestaath edtjieh dahkoeh gïetelidh ov-luhpeles gaatomen vööste jïh maanam ålkoe-rijhkesne våårhkede.
2. Dan sjieken åvteste edtjieh konvensjovnestaath evtiedidh bilateraleles jallh multilateraleles latjkoehtimmieh jallh gaavnoes latjkoehtimmine bæjhkodh.

Artikele 12

1. Konvensjovnestaath edtjieh vihtiestidh maana gie maahta jïjtse åssjelh utnedh reaktam frijjes lahtese gaajhkh dah gyhtjelassh mah maanam dæjpa, juktie maanan vuajnoe edtja maanan alteren jïh njoetseldi mietie krööhkestidh.
2. Dan sjiekien mietie edtja maana sjïeresjiehtesje nuepiem goltelidh, njoelke jallh åeliej tjïrrh jallh sjiehteles åårganine jïh vuekie mij ektede nasjovnellen laaken proseduvrenjoelkedassine, gaajhkh dopmestovli- jïh administratijveles gïetedimmieh mah maanam dæjpa.

Artikele 13

1. Maana edtja reakta lahtese-frijjesvoetese utnedh. Dan reaktan sisnie frijjesvoete ij territorijellen raasti jearohks bïevnesh jïh gaajhkh såarhts åssjelh ohtsede, dåastoeh jïh seejjie, njaalmeldh, tjaaleldh jallh deadtasovveldh, tjeahpoes hammojne jallh jeatjah lahtesi vuekesne maam maana veeljie.
2. Daam reaktam gïehtelde åådtje muvhth gaertjiedidh mohte ajve numhtie guktie laakesne mierede jïh mah leah daerpies.
   
   (a) juktie jeatjah persovni reaktah jallh såaltjh seahkaridh; jallh
   
   (b) nasjovnellen vihtiesvoetem vaarjelidh, sïejhme öörnegem (ordre puplic) jallh ååmehstarnem jallh sïejhme provhkesvoetem.

Artikele 14

1. Konvensjovnestaath edtjieh seahkaridh maanan reaktah åssjelhfrijjesvoetese, vaajmafrijjesvoete jïh religijovnefrijjesvoete.
2. Konvensjovnestaath edtjieh seahkaridh eejhtegi jïh tsiehkine, dej åelesne reaktah jïh skåltoeh vuekesne mij lea sïemedeminie maanan evtiedimmine maanese buerkestimmieh vedtedh gosse dan reaktam buektehte.
3. Frijjesvoete jïjtse religijovnem jallh jaahkoem gïehtelde åådtje muvhth gaertjede numhtie guktie laakesne mierede jïh mah leah daerpies sïejhme provhkesvoetem jïh jeatjah almetji våarome frijjesvoetem jïh reaktah vaarjele.

Artikele 15

1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh maanan reaktam siebriefrijjesvoetese jïh raeffeles tjåanghkojde.
2. Ij gïehteldimmiem daehtie reaktajste åadtjoeh gaertjiedidh jeatjah goh dagkerh mah leah laakesne mieriedamme jïh mah leah daerpies demokrateles sïebredahkesne jis krööhkie nasjovnellen vihtiesvoetem jallh sïejhme viehtiesvoetem, sïjhme öörnegem (ordre puplic) åålmehstarnem vaarjele jallh sïejhme provhkesvoetem jallh jeatjah almetji frijjesvoete jïh reaktah.

Artikele 16

1. Ij oktegh maana åadtjoeh sååjhteme jallh ovlaakeles dijpmemh dej privaten- jïh fuelhkienjielemisnie, sov gåetesne jallh sov korrespondansesne jïh ij gænnah ovlaakeles laaremh sov earose jïh sov gåvlose.
2. Maana lea reakta laaken vaarjelimmiem dan dijpmemen jallh laaremen vööste.

Artikele 17

Konvensjovnestaath bæjhkoeh dam vihkeles laavenjassem mij meedijh darjoeh jïh edtjieh vihtiestidh maana åådtje bïevnesh jïh materialh ovmessie nasjovnellen jïh internasjovnellen gaaltijstie, sjïeredagkerh mej earna dan sosialen, åssjelh jïh moralijen jearsoesvoete jïh fysihken jïh psykijen starne. Konvensjovnestaath edtjieh dan ulmien åvteste,

(a) madtjeldidh medijah bïevnesh seejjedh jïh materialh sosialen jïh kultuvrellen vierhtijste maanan åvteste jïh artikelen 29 mietie;

(b) madtjeldidh internasjovnellen laavenjostoem gosse produksjovne, målsome jïh seejjeme dagkerh bïevnesh jïh dagkerh materialh ovmessie kultuvrijstie jïh nasjovnellen jïh internasjovnellen gaaltijstie;

(c) madtjeldidh produksjovnem jïh seejjemem maanagærjijste;

(d) medtjeldidh medijah sjïerelaakan krööhkieh dej gïeleldh daarpojde maanesne gie unnebelåhkoetjeartan jallh aalkoeåålmegidie govlesåvva;

(e) madtjeldidh evtiedimmiem sjiehteles njoelkedassh maanam vaarjelidh bïvensi jïh materiali vööste mah maanan jearsoesvoetem skaaredidh, gosse njoelkedassh artikelinie 13 jïh 18 mietie vuartasjidh.

Artikele 18

1. Konvensjovnestaath edtjieh dej bööremes darjodh guktie vihtiestidh bæjhkomem prinsibpeste gåabpegh eejhtegi leah ektie dïedtem maanan bæjjanimmiem jïh evtiedimmiem. Eejhtegh jallh, jis numhtie lea, åelieh åejviedïedtem utnieh maanan bæjjanimmien jïh evtiedimmien åvteste. Maanan bööremem edtja dejtie voestes båetedh.
2. Guktie garanteredh jïh evtiedidh dah reaktah mah daennie konvensjovnesne bïevnieh edtjieh konvensjovnestaath vedtedh sjiehteles viehkiem eejhtegidie jïh åelide gosse dah sov dïedtem maanan bæjjanimmiem darjoehtidh jïh edtjieh vihtiestidh evtiedimmiem institusjovnijste, byögkeles sijjeste jïh dïenesjistie maanan såjhtoen åvteste.
3. Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles dahkoeh darjoehtidh guktie vihtiestidh maana barkoe eejhtegijstie lea reakta dam maanasyjhtemem åadtjodh mah dej leah dïsse reaktah.

Artikele 19

1. Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles laakedarjome-, administratijveles jïh sosialeles dahkoeh darjoehtidh jïh aaj dahkoeh ööhpehtimmiesååjhtomasse juktie maanam vaarjelidh gaajhkh hammoej vööste fysihken jïh psykijen njåvtasovvemem, skaarah jallh laarhkomh, suvhtemen namhtah jallh eah maanam vaarjelh, irhkemem jallh nuhtjesovvemem, dan sisnie seksuellen nuhtjesovvemem, mearan maana lea eejhtegi jallh aktem daejstie, åeliej jallh jeajtah persovni såjhtosne.
2. Dagerh vaarjelimmiedahkoeh byöroeh, vuekesne mij maahta sjiehteles, effektijveles darjomh gïetedieh dovne sosialen programh tseegkedh man sååjhtoe maanese jïh dejtie gieh maanam suvhtedh daerpies dåarjoeh vedtedh, guktie jeatjah hammoeh åvtelbodti jïh identifieringen åvtese, reektedh, remitteredh, buerkiestidh, gïetedidh jïh giehtjedidh gosse dan bæjjese buerkiestamme vuekieh guktie maanam njåvtasovvedh jïh aaj, jis sjiehteles, riekteles dijpemem gïetelidh.

Artikele 20

1. Maana gie såajhtsh jallh guhkiem sov maadthbyjreste ryövesåvva jallh sov bööremen åvteste ij maehtieh luhpiedidh dennie byjresisnie årrodh edtja reaktam sjïere vaarjelimmiem jïh viehkiem staaten bieleste.
2. Konvensjovnestaath edtjieh akte-raeresne sov nasjovnellen laakedarjomh vihtiestidh alternatijveles såjhtoem maanan åvteste.
3. Dagkere såjhtoe maahta g.j. foeste-hïejmese bïejedh, kafalah islamijen reaktesne, adopsjovne jallh jis daerpies, dam beaja sjihteles institusjovnide såjhtoem maanajgujmie. Gosse tjijremh vierhtedeminie edtjieh krööhkedh vaajtelimmiem kontinuiteteste maanan bæjjanimmiem jïh maanan etniken, religiösen, kulturellen jïh gïeleldh våaromemh.

Artikele 21

Konvensjovnestaath mah bæjhkoeh jïh/jallh luhpiedieh adopsjovne edtjieh vihtiestidh dam maam bööremes maanese voestes krööhkestidh jïh edtjieh,

(a) vihtiestidh adopsjovne maaneste ajve tjirkije reeremh nænnoestieh, mah akte-raeresne nåhtaldihkie laakine jïh nåhtaldihkie gïeteldimmine jïh dan våaroemisnie gaajhkh relevantes jïh vihties bïevnesh nænnoste adopsjovnem luhpede jis krööhkie maanan tsiehkieh eejhtegi, fuelhki jïh åeliej muvhteste jïh, jis daarpesje, dah almetjh mah dijpie leah vadteme dej ellies sïemedimmiem adopsjovnese dan raeriestimmien gaavhtan mah daarpesjieh;

(b) bæjhkoeh internasjovnellen adopsjovnem maahta ussjedadtedh goh alternatijveles hammoe maanan såjhtoe, jis ij maanam maehtieh foestefualhkan jallh adoptijvefualhkan biejedh jallh ij maehtieh sjiehteles vuekesne sov hïejmelaantesne gïetedidh;

(c) vihtiestidh dïhte maana giem dæjpa internasjovnellen adopsjovneste åådtje garantijh jïh normh mah leah seamma gosse nasjovnellen adopsjovnem dæjpa;

(d) gïetelidh gaajhkh sjiehteles dahkoeh internasjovnellen adopsjovnine vihtiestidh sæjjanimmeste ij båetieh ovsjiehteles ekonomeles vitnemem dejtie almetjidie gieh dejnie meatan;

(e) evtiedidh, gusnie sjiehteles, ulmieh daennie artikelisnie bilateraleles jallh multilateraleles öörnemh jallh sjiehtedimmieh darjodh jïh dennie mieresne fassedh sijjiem vihtiestidh maaneste jeatjah laantesne tjirkije reeremigujmie jallh åårganigujmie.

Artikele 22

1. Konvensjovnestaath edtjieh sjiehteles dahkoeh gïetelidh juktie vihtiestidh maana gie ohtsedh baataræjjastatusem jallh baataræjjine mïeledh akte-raeresne sjiehteles internasjovnellen jallh nasjovnellen reaktah jïh sjiehtedamme darjominie jïh jis oktegh jallh sov eejhtegigujmie jallh jeatja persovnine båata, åadtjoeh sjiehteles vaarjelimmie jïh humanitæreles viehkiem gosse dejtstie sjiehteles reaktajste åådtje mah daennie konvensjovnesne jïh jeatjah internasjovnellen instrumentine neebnedh almetji reaktaj jallh huminatæreles reaktaj bïjre mah neebneme staath sjisjieh.
2. Dennie mïeresne edtjieh konvensjovnestaath, sjiehteles vuekesne, ektesne barkedh fïerhten tjabremisnie mij Ektiedimmie nasjovneste darjodh jïh jeatjah tjirkije gaskestaateles åårganisasjovnh jallh ij-staateles åårganisasjovnh, mah Ektiedimmie nasjvoni laavenjostedh, juktie dagkere maanam vaarjelidh jïh viehkiehtidh jïh eejhtegh ohtsedidh jallh jeatjah maadthlïhtsegh baataræjjamaanese dan ulmien åadtjodh dah bïevnesh mah daerpies juktie maana sov fualhkan viht båetedh. Dan raejesne gosse eejhtegh jallh jeatjah maadthlïhtsegh ij gååvnesh, edtja maanese vedtedh seamma vaarjelimmiem goh fïerhten jeatjah maanese mij abpe jallh boelhkem jielemisnie lea sov fuelhkiebyjreste röövedh naan sjiekteste, daennie konvensjovnine akte-raeresne.

Artikele 23

1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh maana gien fysihkeles jallh psykijen heaptoeh byöroe åadtjodh elliesvyörtegs jïh jieleme dagkerh tsiehkine mah vihtiestieh vyörtegsvoete, jijtjedomtoem tjarkane jïh maanan iedtjeles darjomidie nuepiem vedtedh sïebredahkesne.
2. Konvensjovnestaath bæjhkoeh dïhte heaptoe maanan reakta sjïeresåjhtoem jïh edtja, gååvnesimmie vierhtiej mïeresne, madtjeldidh jïh vihtiestidh maanese jïh dejtie giej dam suvhtedh åadtjoeh dåarjoeh ohtsedidh mah sjiehteles gosse maanan tsiehkieh krööhkedh jïh eejhtegi tsiehkeidh jallh tsiehkieh dejnie gie maanan suvhtedh.
3. Jis krööhkie heaptoe maanan leah sjïeredaarpoeh edtja viehkiem maam vedtedh tsiehkie 2 daennie artikelen mietie namhtah årrodh, gosse nuepie, gosse eejhtegi ekonomeles vaarenes jallh ekonomeles vaarenes dej jeatjah gieh maanam suvhtedh jïh edtja sååjhtedh vihtiestidh heaptoe maanese lea effektijveles vuekie åadtjodh ööhpehtimmiem jïh lohkemem, starne- jïh skïemtjessåjhtoem, habiliteremem, barkoejielemasse ryöjredidh jïh nuepieh rekreasjovnese naemhtie mah maanan stööremes nuepie integreremasse evtiedidh sïebredahkesne jïh individuellen evtiedæmman, dan sisnie dan kulturellen jïh vojnges evtiedæmman.
4. Konvensjovnestaath edtjieh domtesisnie internasjovnellen laavenjostesne evtiedidh målsodh sjiehteles bïevnesh dennie suerkisne åvtelbïgkeme starnesåjhtoem jïh medisineles, psykologeles jïh funksjovnellen gïetedamme heaptoe maanide, dan sisnie seejjeme jïh åadtjoeh bïevnesidie habiliteremevuekiej bïjre, skovle- jïh barkoeööhpehtimmiede, sååjhtoe darjodh nööredh sov nuepieh buerienidh jïh maahtoeh jïh sov daajroem vijrienidh dej suerkine. Sjïere krööhkie edtja dellie vaeltedh evtiedimmielaantij daarpoeh.

Artikele 24

1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh maanan reakta åadtjoeh bööremes starnem jïh reakta skïemtjesåjhtoem jïh rehabiliteremem. Konvensjovnestaath edtjieh fassedh vihtiestidh ij oktegh maana sov reatam röövesovvedh dagkerh starne- jïh skïemtjesåjhtoem åadtjodh.
2. Konvensjovnestaath edtjieh fassedh dam reaktam tjïrrehtidh jïh edtjieh sjïeresjiehteles dahkoeh gïetelidh juktie,
   
   (a) slïedte- jïh maanajaamesvoetem vaeniedidh;
   
   (b) vihtiestidh gaajhkh maanah åadtjoeh daerpies skïemtjesåjhtoem jïh starnesåjhtoem primærestarnesåjhtoem evtiedidh;
   
   (c) skïemtjelassh jïh sïektemem vuastalidh, dan sisnie dahkoeh mïeresne primærestarnesåjhtosne, tjïrrh g.j. aelhkies gååvnesimmie teknikem nuhtjedh jïh tjïrrh gïetehtidh ræjhkoes nuekies beapmoeh jïh raajnes jovkemetjaestiem, jis vuartasjidh dah vaahrah mestie byjreseöölegimmeste båetieh.
   
   (d) vihtiestidh starnesåjhtoem ietnide dovne baersieldimmien åvteli jïh mænngan;
   
   (e) vihtiestidh gaajhkh dåehkie sïebredahkesne, sjïereeejhtegh jïh maanah, åadtjoeh bïevnesh jïh åadtjoeh ööhpehtimmie maanastarnesåjhtoem jïh jielemelearoem, mah njammehtimmiem åvtanidh, hygiene jïh raajnes byjrese jïh ovlæhkoem vuastalidh jïh aaj åadtjoeh dåarjoem gosse dagker våaromen maahtojde utnedh;
   
   (f) evtiedidh åvtelbigkeme starnesåjhtoem, eejhtegiraeriestimmiem jïh aaj ööhpehtimmiem fuelhkiesoejkesjimmiegyhtjelassigujmie viehkiehtidh.
3. Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh effektijveles jïh sjiehteles dahkoeh dennie earnesne tradisjovnellen vuekieh orrijidh mah leah maanan starnem öölegidh.
4. Konvensjovnestaath sjijsjieh evtiedidh jïh madtjeldidh internasjovnellen laavenjostoem earnadieh ellies tjïrrehtimmiem destie reakteste mij daennie artikelisnie bæjhkodh. Sjïerekrööhkemem edtja dellie vaeltedh evtiedimmielaantij daarpoeh.

Artikele 25

Konvensjovnestaath bæjhkoeh reaktam maanese mah leah gïetedimmie tjirkije reeremistie såjhtoem, vaarjelimmiem jallh gïetedimmie sov fyskisken jallh psykisken starnem daamhtaj vuaksjamasse gïetedimmiem maam maana åådtje jïh gaajhkh jeatjah tsiehkieh mah maanan gïetedimmiem dijpieh.

Artikel 26

1. Konvensjovnestaath edtjieh reaktam bæjhkodh fïerhten maanese åadtjodh sosijalen jearsoesvoete, dan sisnie sosialetjirkeme jïh edtjieh vaeltedh daerpies dahkeoh juktie ellies daate reakta tjïrrehtidh akte-raeresne sov nasjovnellen laakedarjomh.
2. Aevhkieh edtjieh, gusnie sjiehteles, vadtehtjadtieh dan vierhtide krööhkedh mah maanan jïh dah almetjh gieh dan jielemem utnedh jïh dej jeatjah tsiehkine jïh aaj krööhkedh fïerhten jeatjah tsiehkiem mah leah vihkeles gosse ohtsemem dagkere aevhkien bïjre maaneste jallh sov gaavhtan.

Artikele 27

1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh reaktam fïerhten maanese dan jielemestandardese mij krievie maanan fysihken, psykijen, voejnges, moralijen jïh sosiajalen evtiedæmman.
2. Eejhtegh jallh jeatjah giej åeliem maanan åvteste, mïeresne sov nuepieh jïh sov ekonomijeles vierhtieh, åejviedïedtem jielemetsiehkieh vihtiestidh mah leah daerpies maanan evtiedimmien gaavhtan.
3. Konvensjovnestaath edtjieh nasjovnellen tsiehkiej sïemedidh jïh mïeresne sov vierhtide utnedh sjiehteles dahkoeh eejhtegh viehkiehtidh jïh jeatjah giej lea dïedtem maanan gaavhtan tjïrrehtidh dam reaktam jïh jis daerpies materijellen viehkiem vedtedh jïh dåarjoeprogramh evtiedidh, sjïere gosse beapmoeh, vaarjoeh jïh orremesijjieh gihtjedh.
4. Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles dahkoeh darjoehtidh juktie vihtiestidh baejhtedh maaksoem maanan åvteste eejhtegistie jallh jeatjijste giej lea ekonomeles dïedtem maanan åvteste, dovne konvensjovnestaatesne jallh ålkoerijhkeste. Sjïere gosse dïhte almetje gien lea ekonomeles dïedtem maanan åvteste orre jeatjah staatesne goh maana edtjieh konvensjovnestaath evtiedieh jïh aaj internasjovnellen sjiehtedimmieh nænnostieh jallh dagkerh sjiehtedimmieh mah tseegkeme jeatjah sjiehteles arrangemangistie.

Artikele 28

1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh maanan reakta ööhpehtæmman jïh daltesinie daate reaktam tjïrrehtidh jïh seamma vierhtegijstie våaromisnie edtjieh sjïerelaakan,
   
   (a) maadthööhpehtimmiem obligatorijen darjodh jïh namhtah gaajhkide gååvnese;
   
   (b) evtiedimmiem ovmessie hammoeh ööhpehtimmeste madtjeldidh mah maadthööhpehtimmien mænngan båetieh dovne sïejhme ööhpehtimmie goh barkoeööhpehpetimmie, dejtie gååvnesimmiem darjodh jïh jaksoes-mieresne fïerhten maanese jïh sjiehteles dahkoeh gïetelidh juktie aelkieh namhtah ööhpehtimmine jïh ekonomeles dåarjoeh jis daerpies;
   
   (c) jillebe ööhpehtimmiem jaksoes-mieresne gaajhkide darjodh dan jïermegen våaroemisnie fïerhten sjiehteles vierhtiejgujmie;
   
   (d) ööhpehtimmie-raeriestimmiem jïh barkoedaajroem sjiehtesjidh gaajhkide maanide guktie dejtie vejtiestidh.
   
   (e) dahkoeh darjoehtidh juktie maanah daamhtaj skuvlesne madtjeldidh jïh lohkemeorrijimmiem vaeniedidh.
2. Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles dahkoeh darjoehtidh juktie vihtiestidh disciplijnem skuvlesne tjåadtjoehtidh guktie sïemedidh maanan almetjen vyörtegsvoetine jïh sïemedidh dan konvensjovnine.
3. Konvensjovnestaath edtjieh evtiedidh jïh madtjeldidh internasjovnellen laavenjostoem ööhpehtimmiegyhtjelassine, sjïeregosse earnam lea lissiehtidh ov-maahtoevoeten jïh analfebetismen vööste vaeniedidh abpe veartanisnie jïh aelhkebe sjïdtedh gaavnedh daajroles jïh teknihken maahtoem jïh daaletjen ööhpehtimmievuekieh. Sjïere krööhkemem edtja daesnie vaeltedh evteidimmielaanti daarpoeh.

Artikele 29

1. Konvensjovnestaath leah sïemes dan bïjre maanan ööhpehtimmiem edtja
   
   (a) evtiedidh maanan ellies nuepieh gosse persovnelesvoetem, goerkesen jïh fysihken jïh psykijen jïermeginie;
   
   (b) evtiedidh seahkarimmiem dej almetji reaktaj åvteste jïh våaromh frijjesvoeth jïh aaj dah prinsibph mah tseegkieh Ektiedimmie nasjovni njoelkedassesne.
   
   (c) evtiedidh seahkarimmiem maanan eejhtegi åvteste, maanan jïjtse kulturellen identiteten åvteste, jïjtse gïele jïh jïjtse vierhtieh, orremelaanten jïh aalkoelaanten nasjovnellen vierhtieh jïh kultuvri åvteste mah juakadehtieh destie maanan jïjtse;
   
   (d) maanam ryöjredidh dïedtedïeves jielemem frijjes sïebredahkesne gusnie domtesisnie guarkoe, raeffie, toleranse, seammavierhtege kjönni gaskem jïh vïenesvoetem gaajhkh åålmegi gaskem, etnijhken, nasjovnellen jïh religijösen dåehkieh jïh almetjh mah aalkoealmetjasse govlesuvvieh;
   
   (e) seahkarimmiem evtiedidh eatnemebyjresasse.
2. Ij mij-ge daennie artikelisnie jallh artikele 28 åadtjoeh naemhtie guarkedh guktie destie gaertjiedidh fïerhten almetjen jïh åårganisasjovni reakta tseegkedh jïh ööhpehtimmiesijjieh juhtedh, mohte åålegh dej krievemigujmie dah tsiehkie aktesne daennie artikelisnie tseegkesovveme prinsibph vuartasjidh jïh krievemh bæjhkoehtamme ööhpehtimmiem dennie sijjesne edtjieh siemedidh dejnie mah staaten bieleste lea jeahteme lea minimistandardem.

Artikele 30

Dennie staatine gusnie gååvnesieh etnijken, religiösen jallh gieleldh unnebelåhkoeh jallh almetjh mah aalkoealmetjasse govlesuvvieh edtja maana gie dagkerh unnebelåhkan jallh aalkoealmetjasse govlesåvva ij nyöjhkh dam reaktam jeatjah lïhtsegi sov dåehkeste ektesne sov jïjtse kultuvrejieleme utnedh, disse bæjhkohte jïh sov jïjtse religijovnem jaehkedh jallh sov jïjtse gïelem utnedh.

Artikele 31

1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh maanan reakta veeledidh jïh eejehtidh, stååkedidh jïh rekreasjovne maanan alteren sjiehtesje jïh reakta frijjes meatan årrodh dennie kultuvrellen jïh tjiehpiedimmien jielemisnie.
2. Konvensjovnestaath edtjieh seahkaridh jïh evtiedidh maanan reaktam ellies meatan årrodh dennie kultuvrellen jïh tjiehpiedimmien jielemisnie jïh edtjieh evtiedidh vedtemem sjiehteles jïh seamma nuepieh kulturellen jïh tjiehpiedimmien dahkoeh jïh aaj rekreasjovne- jïh eejehtimmiedahkoeh.

Artikele 32

1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh maanan reaktam vaarjelimmie ekonomeles åtnoen vööstem jïh barkoem darjodh mij maahta skaareles jallh maanan evtiedimmiem dåastodh jallh maanan starne jallh fysihken, psykijen, vojnges, moralijen jallh sosialen evtiedimmie aejhtedh.
2. Konvensjovnestaath edtjieh darjoehtidh laakedarjomeadministratijveles jïh sosialen dahkoeh jïh aaj dahkoeh bïevnesimmiesååjhtosne vihtiestidh dan artikelem tjïrrehtidh. Daennie mïeresne jïh gosse sjiehteles njoelkedassh jeatjah internasjovnellen intrumentine vuartasjidh edtjieh konvensjovnestaath sjïere
   
   (a) tjirkedidh unnemesalterem jïh unnemesalterh giej unnemealterijih edtjieh jaksedh åvtelh åadtjoeh barkedh;
   
   (b) mieriedidh sjiehteles regleremem barkoetijjeste jïh barkoetsiehkijste,
   
   (c) mieriedidh sjiehteles bysvehts jallh jeatjah aajkoeh earnadidh vihtiestidh effektijveles daam artikelem tjïrrehtidh.

Artikele 33

Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles dahkoeh darjoehtidh, dan sisnie laakedarjomedahkoeh, administratijveles jïh sosialeles dahkoeh bïevnese-earnadimmesne, juktie maanah vaarjelidh ovlaakeles åtnoe narkotikeste jïh psykotropijen ïebnh guktie dejtie sjiehteles internasjovnellen njoelkedassine definieresåvva jïh juktie dåastodh maanide utnedh dennie ovlaakeles darjomh jïh åesteme dagkeri ïebnigujmie.

Artikel 34

Konvensjovnestaath sjijsjieh maanam vaarjelidh gaajhkh hammoeh seksuellen åtnalgimmieh jïh seksuellen laarhkomh. Dan sjiekesne edtjieh konvensjovnestaath sjïerelaakan vaeltedh gaajhkh sjiehteles nasjovnellen, bilateralen jïh multilateralen dahkoeh juktie dåastodh

(a) maanam tjabrehtidh jïh nuvredh ovlaakeles seksuellen dahkoem meatan årrodh;

(b) maanam prostitusjovnide jallh jeatjah ovlaakeles seksuellen darjomh åtnalgidh;

(c) mannam pornografijen vuesiehtimmesne jïh pornografijen materialisnie åtnalgidh.

Artikele 35

Konvensjovnestaath edtjieh sjiehteles nasjovnellen, bilateralen jïh multilateralen dahkoeh darjoehtidh juktie heerredh foeresjimmiem jïh doekemem maanide fïerhten ulmien åvteste jïh fïerhten hammosne.

Artikele 36

Konvenssjovnestaath edtjieh maanam vaarjelidh gaajhkh jeajtah hammoej vööste åtnalgimmieh mah maehtieh maanam irhkedh maam akt åssjelisnie.

Artikele 37

Konvensjovnestaath edtjieh vihtiestidh

(a) ij oktegh maanam åadtjoeh tortyreredh jallh jeatjah radstoeh-laakan, ov-almetjeles jallh narrahteles gïetedimmie jallh bysveme. Ij-ge jaamebysvehke jallh jielemetïjjen bielelen nuepie frijjes sjædta åadtjoeh dööpmedh persovnidie gieh eah leah 18 jaepien båeries;

(b) ij oktegh maaneste åadtjoeh ovlaakeles jallh aerviedimmesne sov frijjesvoetem röövesovvedh. Dijpeme, geereme, geeremegåetesne jallh jeatjah hammoeh frijjesvoeteröövemem maaneste edtja akte-raeresne laakine jïh åådtje ajve provhkedh goh minngemes nuepie jïh åenehkommes sjiehteles tïjje;

(c) fïerhten frijjesvoeterööveme maana edtja gïetedidh humaneles jïh krööhkine almetjen sisnjelen vyörtegsvoete jïh vuekesne mij dah daarpoeh krööhkedh almetjisnie dej alterisnie. Sjïereedtja fïerhten frijjesvoeterööveme maana geerve almetjijstie juakedh, jis ij mïelh maanan bööremasse ij dam darjoeh jïh edtja, sveehkemisnie, maanan lea reakta sov fuelhkiejgujmie bievnedh prieviejgujmie jïh guessine båetedh;

(d) fïerhten frijjesvoeterööveme maana lea reakta dallegh åådtje dovne juridijhken viehkie jïh jeajtah sjiehteles viehkiem goh reakta åådtje laakelesvoetem sov frijjesvoeteröovemisnie pryövedh dåapmestovlesne jallh jeatjah tjirkije, ovjearohks jïh ov reeremh jïh aaj reakta varkie sjæjsjalimmiem aamhtesinie.

Artikele 38

1. Konvensjovnestaath sjijsjieh seahkaridh jïh vihtiestidh krööhkemem njoelkedasside internasjovnellen humanitæren reaktajde mah leah sjiehteles dejtie vaekneles ov-vaantosne jïh mah leah relevanteles maanese.
2. Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh ussjedadteme dahkoeh juktie vihtiestidh persovnh gieh eah leah 15 jaepien båeries eah leah meatan ryöktesth gertele-voetine.
3. Konvensjovnestaath eah edtjh rekryteredh persovnem gie nuerebe goh 15 jaepien dej vaekneles dåehkide. Gosse rekrytereminie almetji gaskem gieh 15 jaepien illeme mohte eah leah 18 jaepien båeries, edtjieh konvensjovnestaath fassedh voestes dah gieh leah båarasommes rekryteredh.
4. Konvensjovnestaath edtjieh dej dahkoej mietie internasjovnellen humanitæren reaktaj mietie vaarjelidh sivileåålmegem vaekneles ov-vaantosne vedtjieh gaajhkh ussjedadteme dahkoeh gukite vihtiestidh vaarjelimmiem jïh såjhtoem maanide gieh vaekneles ov-vaantoste dijpieh.

Artikele 39

Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles dahkoeh darjoehtidh juktie fysihken jïh psykijen rehabiliteremem evtiedidh jïh aaj sosialen bååstede sjïehtedidh maaneste gie leah naan hammoem vaanesåjhtoste orreme, nuhtjesovvemem jallh laarhkomem; tortyre jallh jeatjah hammoe radtsoeh-laakan, ov-almetjeles jallh narrahteles gïetedimmie jallh bysveme; jallh vaekneles ov-vaantoeh. Dagkerh rehabiliteremh jïh dagkerh sjïehtedimmiem edtjieh byjresisnie årrodh mij maanan starnem, jijtjerespekte jïh vyörtegsvoetem evtiedidh.

Artikele 40

1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh reaktam fïerhten maanam maam sovmedh jallh beavnedh jallh skåltoem årrodh båajhtode darjodh gïetedidh vuekesne mij maanan domtesem vyörtegsvoetem jïh vierhtieh evtiedidh, mij maanan seahkarimmiem nænnoestidh jeatjah almetji reaktajde jïh våaromem frijjesvoetem jïh mah maanan alterem krööhkedh jïh vaajtelimmiem maana bååstide sjïehtedidh evteiddh jïh kontruktijvles råallem sïebredahkesne sjijsjedh.
2. Dan ålman jïh sjiehteles njoelkedassi mietie internasjovnellen instrumentine edtjieh konvensjovnestaath sjïere vihtiestidh,
   
   (a) ij okteh maanam edtjh sovmedh jallh beavnedh jallh skåltoem årrodh båajhtode darjodh dan gaavhtan dahkoste jallh darjomistie mah eah leah nasjovnellen jallh internasjovnellen reaktaj mietie bïedtetovvedh gåessie dam darjoeji;
   
   (b) fïerhten maana gie sovmedh jallh beavnedh båajhtoe dorjeme edtje unnemes dejtie garantijh:
   
   (i) ov-skåltoles vuartasjidh goske maanan skåltoem laakeles nænnoestidh;
   
   (ii) dallegh jïh ryöktesth åådtje daejredh laejhtemi bïjre sov vööste jïh, jis sjiehteles, sov eejhtegi jallh åeliej tjïrrh jïh åådtje juridikeles tjirkije jallh jeatjah sjiehteles viehkiem gosse vaarjelimmiem ryöjrehtidh jïh buektiehtidh;
   
   (iii) aamhtesem nænnoestamme dallegh tjirkije,ovjearohks jïh ovparteles reereme jallh riektesdarjome åårgane ovparteles råårestalleme laaken meitie jïh juridikeles jallh jeatjah sjiehteles tjirkije jïh, jis ij leah vööste maam bööremes maanese, sjïeregosse maanan altere jallh tsiehkie krööhkestidh, maanan eejhtegh jallh åelieh;
   
   (iv) ij tjabrehth pråavoestidh jallh jååhkesjidh reedijh; darhkelidh jallh baajh vïhnegem pråavoestidh gieh maanan vööste goerehtidh jïh aaj seamma tsiehkine jijtje ryöknemen åvteste åadtjoeh vïhtnegh gohtjesovveme jïh goerehtamme;
   
   (v) jis maanam aerviedidh miedtedh, åadtjodh dam nænnoestimmiem jïh nænnoestimmieh dahkojde destie ikth vielie pryöveme jillebe tjirkije, ov reereme jallh reaktadorjeme åårgane laaken mietie;
   
   (vi) namhtah åadtjodh viehkiem jarkoestæjjeste, jis maana ij maehtieh guarkedh jallh dam gïelem soptsestidh maam utnieh;
   
   (vii) sov privatejielemem ellies seahkaridh gaajhkh daltesinie gïelelimmesne.
3. Konvensjovnestaath edtjieh böörenjistijh evtiedidh laakh jïh gïehtelimmieh daajroehtidh jïh aaj tseegkedh reeremh jïh institusjovnh mah leah sjïere sjiehtedamme maanide gieh sovmedh jallh beavnedh jallh beadtasovveedh jïh edtjieh joekoen,
   
   (a) vueliehkommes bysvehtsalterem sjæjsjalidh;
   
   (b) dahkoeh darjoehtidh, gosse naemhtie sjiehteles jïh vaajteles, maanah dan alteren nuelesne gïetedidh namhtah dåapmestovlegiehtelimmieh utnedh, jis almetji reaktah jïh riekteles vaarjelimmiem ellies seahkaridh.
4. Ovmessie dahkoeh goh v.g. hoksem, jïh njoelkedassh sov raeriestimmien bïjre, vaaksjome, såjhtoe foeste-hïejmesne, programme sïejhme ööhephtimmie jïh barkoeööhpehtimmie jïh jeatjah alternatijvh anstaltesåjhtose edtja gååvnesidh jaksoes mïeresne juktie vihtiestidh maanam vuekesne gïetedidh mah leah sjiehteles dej buerievoete jïh sjiehteles dovne gosse dej persovneles tsiehkieh jïh miedtemem krööhkedh.

Artikele 41

Ij mij-ge daennie konvensjovnesne edtja njoelkedasside dijpedh mah guhkebe ryöhkoeh maanan reaktah tjïrrehte jïh mah maehtieh gååvnesidh

(a) konvensjovnestaaten laakedarjoemisnie; jallh

(b) dan staatese dijpeles internasjovnellen reakta.

BOELHKE II

Artikele 42

Konvensjovnestaath sjijsjieh sjiehteles jïh iedtjeles dahkoejgujmie konvensjovnen njoelkedassh jïh prinsibph darjoeh sïejhme damtedh dovne geervide jïh maanide.

Artikele 43

1. Juktie goerehtieh dah åvtesïllh mah konvensjovnestaath dennie mïeresne dorjeme gosse tjïrrehtamme dejtie skåltojde dan konvensjovnen mietie edtja moenehtsem maanan reaktaj åvteste tseegkedh, mij edtja dah laavenjassh darjodh mah dan nualan buerkiestidh.
2. Moenehtse edtja ektesne bïejeme luhkie ekspertijste giej leah jille moralijen gåvloe jïh bæjhkome aamhtesedaajroe dennie suerkesne mah dam konvensjovnem dijpieh.
3. Moenehtsen lïhtsegh edtjieh veeljedh konvensjovnestaatijste dej otnegijstie jïh edtjieh dïenesjidh dan sov persovneles vuekesne, mejnie reaktoes-laakan geografikeles juakadehteme vihkeles jïh dah vihkielommes reaktasystemh.
4. Voestes veeljeme moenehtsasse edtja minngemes govhte askh årrodh biejjien mænngan gosse daate konvensjovne aalka juhtedh jïh dan mænngan fïerhten mubpie jaepien. Minngemes njieljie askh biejjien åvteli fïerhten veeljeme edtja Ektiedimmie nasjovni generaletjaelije tjaaleldh konvensjovnestaath haestedh göökte aski raejesne dej uvtelassh buektedh. Generaletjaelije edtja dan mænngan tseegkedh jïh konvensjovnestaatide buektedh læstoem alfabetijen öörnegisnie gaajhkh dejtie almetjidie gieh evtiedamme jïh tjaala mah konvensjovnestaath dejtie evtiedin.
5. Veeljeme edtja årrodh gosse tjåanghkoem konvensjovnestaatigujmie, mah Ektiedimmie nasjovni generaletjaelije tjåanghkene, Ektiedimmie nasjovni jillekvarterisnie. Dennie tjåanghkojne, mah maehtieh nænnoestidh gosse göökte gåalmehtsbieliejste konvensjovnestaatijste leah desnie, edtjieh dah kandidath veeljesovvedh moenehtsasse gieh åadtjoeh jeenjemes låhkoem gïelijste jïh ellies majoritetem dejstie gieh desnie jïh gïelevedteme konvensjovnestaati gïelh.
6. Moenehtsen lïhtsegh edtjieh veeljedh boelhkem mij lea njieljie jaepieh. Dejtie maahta ikth-vielie veeljedh, jis leah evtiedamme viht veeljedh. Vïjhte dejstie lïhtsegijstie gieh voestes veeljemisnie veeljeme edtja mandatetïjje orrije göökte jaepiej mænngan. Dallh voestes veeljemen mænngan edtjieh dej lïhtsegh nommh nommedehtedh lottegïesemen tjïrrh tjåanghkoen åejveste.
7. Jis moenehtselïhtsege sealade jallh jeahta ij maehtieh sov barkoem darjodh jallh buerkeste dïhte maam-joem sjiekesne ij guhkiem maehtieh sov barkoem moenehtsinie illedh, edtja dïhte konvensjovnestaate mij lïhsegem evtiedidh, jis moenehtse dam dåhkasje, jeatjah ekspertem nænnoestidh dan otnegijstie, gie edtja barkoem utnedh goske mandatetïjjem orrije.
8. Moenehtse edtja jïjste barkoeöörnegem nænnoestidh.
9. Moenehtse edtja jïjtse veeljedh sov presidiume gööktejaepiejboelhkem.
10. Moenehtsen tjåanhkoeh edtjieh daamhtaj årrodh Ektiedimmie nasjovni jillekvarteresne jallh jeatjah sjiehteles sijjesne maam moenehtse sjæjsjale. Moenehtse edtja daamhtaj fïerhten jaepesne tjåanghkenidh. Man guhkiem moenehtsetjåanghkoe edtja sjæjsjalidh jïh jis daerpies, orresth tjåanghkosne konvensjovnestaatigujmie, jis generaletjåanghkoe dam dåhkasje.
11. Ektiedimmie nasjovni generaletjaelije edtja barkijh mah daerpies barkose jïh jeatjah vierhtieh guktie moenehtse maahta sov barkoem radtjoes-laakan daennie konvensjovnen mietie darjodh.
12. Lïhtsegh destie daennie konvensjovnen mietie moenehtsem tseegkeme edtjieh sjæjsjalimmine generaletjåanghkoste baalkam åadtjodh Ektiedimmie nasjovnijste dej tsiehkine mah generaletjåanghkoe sjæjsjale.

Artikele 44

1. Konvensjovnestaath sjijsjieh Ektiedimmie nasjovni generaletjaelijen tjïrrh reektesh vedtieh moenehtasse dej dahkoej bïjre mah dah leah darjoehtamme juktie tjïrrehtieh dah reaktah mah daennie konvensjovnesne bæjhkoeh jïh dah mah åvtese juhtieh gosse dejtie reaktajde åtnalgovveme.
   
   (a) göökte jaepien raejesne mænngan konvensjovne faamoem åadtjoeji dennie staatesne,
   
   (b) dan mænngan fïerhten vïjhteden jaepien.
2. Reektesh daennie artikelen mietie edtjieh bievnedh såajhtsh tsiehkieh jïh dåeriesmoerh mah dijpieh mennie mïeresne dahkojde daan konvensjovnen mietie leah tjïrrehtamme. Reektemi sïsveginie aaj edtjieh nuekies bïevnesh juktie moenehtsasse vedtedh buerie vuajnoe tjïrrehtimmien bïjre konvensjovnen njoelkedassijste vihties laantesne.
3. Konvensjovnestaate mij lea moenehtasse voestes reektesem vadteme ij daarpesjh sov båetije reektesinie, mah vadta tsiehkie 1 (b):n mietie daennie konvensjovnesne, ikth vielie vadta aarebi vadteme våaromen bïevnesh.
4. Moenehtse maahta vaejtedh vielie bïevnesh konvensjovnestaatijste tjïrrehtimmien bïjre konvensjovnen njoelkedassijste.
5. Moenehtse edtja fïerhten mubpie jaepien ekonomijeles jïh sosijaleles raerien tjïrrh vedtedh generaletjåanghkose reektemh sov barkoen bïjre.
6. Konvensjovnestaath edtjieh sov reektemh sïejhme damtedh sïejhme almetjidie sov jïjtse laantesne.

Artikele 45

Guktie effektijveles tjïrrehtimmiem eevtjedh konvensjovnen njoelkedassijste jïh internasjovnellen laavenjostoem dan suerkesne mij konvensjovne dæjpa daah dæjpa:

(a) Fagkeåårganh, EN:n maanfåante jïh jeatjah EN-åårganh edtjieh reaktah utnedh desnie årrodh gosse tjïrrehtimmiem vuartasjidh dagkerh njoelkedassh daennie konvensjovnesne mah dennie mïeresne dej maandati åvteste. Moenehtse maahta bööredh maehteles åårganh jïh åårganisasjovnh, mah sjihteles dan mielen mietie, eksperteraeriem buektedh tjïrrehtimmien bïjre konvensjovneste dej suerkine mah leah mieriej sisnjelen dej respektijveles barkoesuerkine. Moenehtse maahta bööredh fakkeåårganh, EN:n maanafåante jïh jeatjah EN-åårganh reektesh buektedh guktie konvensjovnem utnedh dan suerkesne gusnie dej mieriej mietie dej barkosne;

(b) Moenehtse edtja, jis meala sjiehteles, fagkeåårganide, EN:n maanafåatnese jïh jeatjah maehteles åårganidie jallh organisasjovnide reektesh buektedh konvensjovnestaatijste man sïsvege vaejtemem daarpoej bïjre teknijhken raeriestimmieh jallh teknijhken viehkiem moenehtsen vuajnoej mietie jïh jis evtelassh dan vaejtemen jallh daarpoen bïjre;

(c) Moenehtse maahta rekommanderedh generaletjåanghkoem krievemem darjodh generaletjaelijasse edtja moenehtsen åvteste lohkehtimmiem darjodh sjïere gyhtjelassi bïjre mah maanan reaktah dijpieh;

(d) Moenehtse maahta evtelassh evtiedidh jïh sïejhme rekommendasjovnh dan våaroemisnie dehtie bïevnijstie mah åådtjeme artikeli 44 jïh 45 mietie daennie konvensjovnesne. Dagkerh evtelassh jïh sïejhme rekommendasjovnh edtjieh fïerhten konvensjovnestaatese vedtedh mejtie dæjpa jïh aaj reektede generaletjåanghkose ektine jis naan lahtesh konvensjovnestaatijste.

BOELHKE III

Artikele 46

Daate konvensjovne edtja rihpes årrodh gaajhkide staatide dan nualan tjaeledh.

Artikele 47

Daate konvensjovne edtja ratifiseredh. Ratifikasjovneinstrumenth edtjieh deponeredh Ektiedimmie nasjovni generaletjaelijen luvnie.

Artikele 48

Daate konvensjovne edtja rihpes årrodh nænnoestæmman mij’akt staatijste. Nænnoestimmieintstrumenth edtja deponeredh Ektiedimmie nasjovni generaletjaelijen luvnie.

Artikele 49

1. . Daate konvensjovne aalka juhtedh golmelåhkeden biejjien biejjien mænngan deponeringeme gööktelåhkeden ratifikasjovne- jallh jååhkesjimmieintstrumente Ektiedimmie nasjovni generaletjaelijen luvnie.
2. Fïerhten staaten mietie mij konvensjovnese ratifisere vuj jååhkesje deponeringen mænngan mestie gööktelåhkeden ratifikasjovne- vuj jååhkesjimmieinstrumentem konvensjovne aalka juhtedh golmelåhkeden biejjien mænngan dïhte staate lea deponereme sov ratifikasjovne- vuj jååhkesjimmieinstrumentem.

Artikele 50

1. Konvensjovnestaate maahta jeatjadehtemem konvensjovneste evtiedidh jïh uvtelassem Ektiedimmie nasjovni generaletjaelijasse vedtedh. Generaletjaelije edtja dan mænngan jeatjahdehteme-uvtelassem konvensjovnestaatide seedtedh vaejteminie dah bievnieh jis dah jååhkesjieh konferansese konvensjovnestaatigujmie tjåenghkenidh desnie uvtelasside gïetedidh jïh gïelem vedtedh. Jis veenemes gåalmehts staatijste njieljie askide utvelasse seedtemen mænngan konferansese jååhkesjieh, edtja generaletjaelije konferansese tjåenghkenidh Ektiedimmie nasjovni regijesne. Jeatjahdehteme-uvtelassh mah majoritete jååhkesjieh konferansesne jïh gïele-vedteme konvensjovnestaatijste edtjieh generaletjåanghkoen nualan biejedh jïh desnie sjæjsjalidh.
2. Jeatjahdehteme mij jååhkesji tsiehkie (1) mietie daennie artikelisnie aalka juhtedh gosse Ektiedimmie nasjovni generale-tjåanghkoe lea dam sjæjsjalamme jïh konvensjovnestaath dam sjæjsjalin göökte gåalmehts majoritetine.
3. Gosse jeatjahdehteme aalka juhtedh edtja viedteldihkien årrodh dejtie konvensjovnestaatide mah dam dåhkasjehteme, mearan dah jeatjah konvensjovnestaath ennje lea tjatneme njoelkedassijte daennie konvensjovnesne jïh såajhtsh aarebi jeatjahdehtemh, mah leah sjæjsjalin.

Artikele 51

1. Ektidimmie nasjovni generaletjaelije edtja dåastodh jïh gaajhkh staatide teekstem seedtedh reservasjovnidie mah staath leah dorjeme gosse dam ratifiseredh jallh nænnoestidh.
2. Reservasjovne mij daan konvensjovnen ulmiej jïh earnaj vööste stræjra ij edtjh luehpiedidh.
3. Reservasjovnh maehtieh bååstide vaeltedh gåess’akt notifikasjovnine Ektiedimmie nasjovni generaltjaelijasse, gie edtja dan mænngan gaajhkh staath bievnedh. Notifikasjovne edtja aelkedh juhtedh biejjeste gosse generaletjaelije dam dåastoeji.

Artikele 52

Konvensjovnestaate maahta daam konvensjovnem orrijidh tjaaleldh notifikasjovnine Ektedimmie nasjovni generaletjaelijasse. Orrijimmie aalka juhtedh jaepiem mænngan generaletjaelije notifikasjovnem dåastoeji.

Artikele 53

Ektiedimmie nasjvoni generaletjaelije lea depositarije dan konvensjovnen åvteste.

Artikele 54

Originale daan konvensjovnese, mej arabijen, englaanten gïelen, fransken gïelen, kinesije gïelen, russlaanten gïelen jïh spaanijen gïelen teektsh leah seamma vihtienasse, edtja Ektidimmie nasjovni generaletjaelijisnie deponeredh. Jååhkesjæmman dïsse lea dan nualan tjaeleme saadth-almetjh, dejtie mådtege-laakan luhpiedamme destie dej jïjtsh respektijveles reerenasse,daan konvensjovnen nualan tjaeleme.